Saavutettavuus on selkeää sisältöä

Saavutettavuuslaki astuu voimaan ensi syksynä. Julkishallinnon digitaalisten palvelujen, verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tulee noudattaa niin teknisesti kuin sisällöllisesti saavutettavuuden vaateita.

Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta ja sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia yhdenvertaisesti käyttää digitaalisia palveluja.

Digitaalisten palvelujen, verkkosivujen ja mobiilisovellusten pitää noudattaatekniseltä toteutukseltaan kansainvälisen WCAG 2.0 -standardin AA-tason vaateita. Osassa sisältöjä pitäisi saavuttaa korkein AAA-taso. Standardin periaatteet avaavat hyvin mistä ja miten on kyse:

1. Havaittava - verkkopalvelun sisältö ja käyttöliittymä pitää olla havaittavissa, vaikka käyttäjä ei pystyisi sitä näkemään tai kuulemaan
2. Hallittava - Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia eli käytettävissä ilman hiirtä.
3. Ymmärrettävä - Informaation, kielen ja käyttöliittymän pitää olla selkeää ja ymmärrettävää.
4. Toimintavarma - sen pitää toimia odotetusti erilaisilla selaimilla ja apuvälineillä laajoillekin käyttäjäjoukoille.

EU-direktiivin mukaan digitaalisten palvelujen saavutettavuudelle on asetettu aikarajat:

• 23.9.2018 jälkeen julkaistavien palveluiden täytyy olla saavutettavia 23.9.2019.
• Ennen 23.9.2018 julkaistujen palveluiden täytyy olla saavutettavia kahden vuoden siirtymäajalla.
• Mobiilisovellusten on noudatettava vaatimuksia 23.6.2021.
• Intra- ja ekstranetit täytyy olla saavutettavia seuraavan päivityksen jälkeen.

Vaikka palvelujen saavutettavuudelle on siirtymäajat, niin saavutettavuusseloste ja -palautekanava pitää olla tehtynä vuoden loppuun mennessä. Selosteessa pitää kuvata, mikä osuus verkkopalvelussa ei ole saavutettavaa ja miksi ei, sekä tarjota vaihtoehtoinen palvelu.

Oletko koskaan kokeillut verkkopalveluja ilman hiirtä, tekstiselaimella tai ilmaisella NVDA-ruudunlukuohjelmalla? Minkälainen kokemus se oli?

Saavutettavassa verkkopalvelussa esimerkiksi:

• Käyttäjä voi siirtyä ruudulla näppäinkomennoin.
• Käyttäjä näkee missä kohtaa ruutua kursori on.
• Käyttöliittymässä ja sisällössä kontrastit ovat riittävät.
• Yhtenäiset ratkaisut eri puolilla verkkopalvelua.
• Navigaatio ja sisältö ovat selkeästi erillään.

Tekniseen saavutettavuuteen on siis olemassa selkeät ohjeet, jotka myös kehittyvät ajan kuluessa. Kerralla kuntoon saatua palvelua ei voi vain jättää oman onnensa nojaan, vaan saavutettavuudesta huolehtiminen on osa jatkuvaa toimintaa, ei yksittäinen prosessi.

Suomi.fi-palvelujen rakentamisessa käyttäjä on keskiössä., kertoi VRK:n Jani Ruuskanen Saavutettavuus hallinnon verkkopalveluissa -seminaarissa 1.2.2018, by Jani Ruuskanen

Sisällölliselle saavutettavuudelle ei ole selkeitä mittareita

Sisällöllinen saavutettavuus on useimmiten teknistä toteutusta haasteellisempaa, kun sisältö päivittyy jatkuvasti ja sisällöntuottajia on runsaasti. Vaikka selkeitä mittareita ei olekaan, voimme kaikki tukeutua hyviin käytäntöihin, joilla pääsee jo pitkälle. Esimerkiksi:

• Verkkopalvelussa käytetään selkeää kieltä, kansanomaisia ja yhdenmukaisia termejä lyhyissä virkkeissä.
• Linkkitekstissä kerrotaan, minkälaiseen sisältöön käyttäjä siirtyy.
• Kuvien, esimerkiksi infografiikan, sisältö kerrotaan alt-tekstivastineissa.
• Sivuilla on suppea määrä informaatiota runsauden ja monipuolisuuden sijaan.
• Sivun sisältö jaetaan lyhyisiin kappaleisiin väliotsikoin.
• Lomakkeissa kysytään vain tarvittava tieto toisin sanoen vain pakolliset kentät.
• Videotiedostot ovat tekstitettyjä.
• Myös muut liitteet, kuten pdf- ja word-tiedostot, noudattavat saavutettavuusvaatimuksia, esimerkiksi dokumenteissa käytetään otsikko- jne. tyylejä.

Saavutettavat toimintatavat opitaan pienin askelin kouluttautumalla ja kertaamalla. Pyritään siis aina parhaaseen.

Ja sopisimmeko yhdessä, että jatkossa uusia palveluja tehdessämme saavutettavuus on tärkein prioriteettimme? Siitä hyödymme me kaikki.