Viikon virolainen - esineet kokoelmista kertovat naapurimaasta

Turun museokeskus on alkuvuoden 2018 ajan esitellyt Twitter-tilillään joka perjantai virolaisen esineen kokoelmistaan. Idea tähän Viikon virolainen -sarjaan tuli siitä, miten virolaiset viime vuonna monella tavalla juhlistivat 100-vuotiasta Suomea. Monessa eri yhteydessä on myös tullut esille toive siitä, että Suomessa vastavuoroisesti juhlistettaisiin naapurimaan 100-vuotisjuhlaa.

Sodan jälkeen yhteydet heikkenivät, mutta eivät koskaan kokonaan katkenneet.

Viro juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään tänä vuonna ja juhlat huipentuvat itsenäisyyspäivään, jota vietetään lauantaina 24.2. Turun museokeskuksen viikoittain julkaistavat esinetwiittaukset ovat toimineet eräänlaisena lähtölaskentana juhlapäivään: Viikon virolaisten twiittaminen alkoi tammikuun alkupuolella 2018 ja viimeinen virolainen esine esitellään Viron itsenäisyyspäivän aattona perjantaina 23.2.

Tiiviit suhteet maidemme välillä valintojen punaisena lankana

Esineiden valinnassa keskeisenä oli yhteys Viroon, mutta myös yhteys maidemme välillä. Valitut esineet ovat kaikki virolaisia, mutta niillä on myös yhteys Suomeen. Ensimmäisenä esineenä oli Viron kruunu vuodelta 1992. Oma raha on yksi keskeisimpiä suvereenien valtioiden tunnuksista ja uudelleen itsenäistynyt Virolle omalla rahalla oli merkittävä symbolinen arvo.  Monille suomalaisille kruunun raha tuli myös nopeasti tutuksi Viroon suuntautuneiden matkojen seurauksena.

Myös seuraavalla esineellä oli yhteys eteläiseen naapuriimme matkailun kautta. Suomalaisten matkustaminen Viroon helpottui merkittävästi 1965, kun säännöllinen laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi uudestaan useiden vuosien tauon jälkeen. Toisena virolaisena esineenä oli Tallinnasta vuonna 1967 ostettu tyttönukke. Lahjoittajan kertoman mukaan kansallispukuinen nukke on muisto ensimmäiseltä matkalta Tallinnaan. Nukke on henkilökohtainen muisto Virosta, mutta samalla se myös kertoo maittemme 1960-luvulla tiivistyneistä suhteista.

Koko näyttö

Viikon virolaiset. Paina i-kirjainta vasemassa ylälaidassa, niin kuvatekstit tulevat näkyviin.

Eräs viikon virolainen eroaa jo kokonsa takia muista esineistä. Kyseessä on Turun linnan rokokoosalissa oleva hieno kaakeliuuni 1720-luvulta. Kaakeliuuni on hieno esimerkki aikakautensa tulisijoista, mutta sen tekee erityisen mielenkiintoiseksi proveniessi eli alkuperä: Kaakeliuuni on hankittu museon kokoelmiin helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä, mutta uunin kerrotaan olevan peräisin jostakin virolaisesta linnasta. Emme valitettavasti tiedä mistä linnasta tai kartanosta on kyse, mutta kaakeliuunin taustatarina lisää sen kiinnostavuutta museoesineenä.

Finnaan kannattaa jokaisen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoista kiinnostuneen tutustua.

Turun museokeskuksen kokoelmat ovat alkaneet kertyä jo 1880-luvulta alkaen. Esineitä kokoelmissa on paljon ja tämän tyyppisiin esinehakuihin meni aikaisemmin paljon aikaa. Nykyisin apuna ovat sähköisessä muodossa olevat esineluettelot. Tässä yhteydessä apuna käytettiin kaikille avointa Finnaa, joka on hakupalvelujen kokonaisuus. Finnan avulla voi kuka tahansa tutustua Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoihin. Kaikki viikon virolaiset löytyvät Finnan kautta, mikä oli yksi valinnan perusteista. Jokaisen twiittauksen yhteydessä oli myös linkki Finnaan niitä varten, jotka haluavat perehtyä esineisiin tarkemmin. 

Kaksikielistä tviittailua Varsinais-Suomen Viro-keskuksen avulla

Viikon virolainen -twiittisarja juhlistaa eteläisen naapurimme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. Olisi ollut melko kummallista, jos twiittaukset olisi julkaistu vain suomeksi, niin sukulaiskieliä kun suomi ja viro ovatkin. Esinetekstien kääntämisen avuksi tuli Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, joka on kaikille Virosta kiinnostuneille avoin kansalaisjärjestö. Viro-keskuksen kautta kaikki twiittaustekstit saatiin käännettyä viroksi, suuret kiitokset käännöstyön tehneelle Mari Jurtomille. Varsinais-Suomen Viro-keskuksesta oli myös suuri apu mm. esineiden taustatietojen tarkastamisessa joten kiitos kaikille Viikon virolainen -twiittisarjan työstämisessä mukana olleille.

Viikon virolainen -esinesarja päättyy osuvasti Viron pienoislippuun. Pienoislippu on Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan, sillä se on tullut Turun museokeskuksen kokoelmiin jo vuonna 1943. Suomella ja Virolla oli tiiviit yhteydet itsenäistymisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Yhteydet säilyivät myös sotavuosina lyhyitä katkoksia lukuunottamatta.

Nykyisin yhteydet ovat tiiviit ja Viron lippu viimeisinä viikon virolaisena muistuttaa maidemme välisistä tiivistä yhteyksistä. Toivottavasti jokainen suomalainen kuluvan Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena juhlistaa jollakin tavoin eteläistä naapuriamme.