Vimman talon värikäs historia on täynnä turkulaista kulttuuria

Rakennus on esimerkki siitä, miten Turussa on osattu arvostaa ja vaalia vanhaa arkkitehtuuria kustannuksia kaihtamatta.

Jos seinät osaisivat kertoa, jylhänä Aurakadun mäessä seisovalta Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman rakennukselta eivät tarinat loppuisi. Tänä vuonna 113 vuotta täyttävä talo on vuosisatansa varrella tunnettu tyttökouluna ja yläasteena, mutta se on tarjonnut tilansa myös monipuolisen turkulaisen kulttuurin näyttämöksi aina lastenkulttuurista vaihtoehtoliikkeisiin.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistukseen vuosituhannen vaihteessa siirtynyt rakennus saneerattiin mittavalla remontilla talon historiaa ja kaunista arkkitehtuuria kunnioittaen vuosina 2004–2006. Taloon kaavailtiin aluksi kirkkomuseota, mutta suunnitelmat muuttuivat ja tilat vuokrattiin silloiselle nuorisoasiainkeskukselle.

Remontin yhteydessä arkkitehtonisesti kauniita alkuperäisiä ja vuosien saatossa kadonneita rakennuselementtejä palautettiin. Tällaisia olivat esimerkiksi paanukivikaton harjanteen sahalaitainen koristekuvio ja frontonien metalliset pallokoristeet.

Tiukkaa kuria tyttökoulussa

Turun Suomalaiseksi tyttökouluksi rakennettu talo valmistui syyslukukaudeksi 1906. Turkulaisten suussa Tipulana tunnetun koulun suunnittelivat arkkitehdit Jac. Ahrenberg ja Sebastian Gripenberg. Jugendrakennuksen arkkitehtuurissa näkyy kertaustyylien aikakausi. Linnamainen julkisivu lainaa vaikutteita niin keskiaikaisesta goottilaisuudesta, kirkkoarkkitehtuurista kuin uusromantiikastakin.

Rakennuksen pääsisäänkäynnissä on massiivinen tammiovi, jossa on Turun kaupungin vaakuna. Ovea seuraava aula on kirkkomaisen holvattu.

Tyttökoulun aikoihin rakennuksen pääsisäänkäynti oli tarkoitettu vain opettajille ja arvovaltaisille aikuisille, oppilaiden käytössä oli vaatimattomampi sivuovi. Jo koulun valmistuessa sen todettiin olevan tiloiltaan liian ahdas oppilasmäärään nähden. ”Tipulan tytöt” muuttivatkin vuonna 1925 Samppalinnanmäelle valmistuneeseen nykyiseen Luostarivuoren kouluun.

Aurakadun koulussa toimintansa aloitti aiemmin yksityiskouluna toiminut ja nyt valtiolliseen omistukseen siirtynyt Turun tyttökoulu, joka kantoi kaupunkilaisten keskuudessa lempinimeä Nunnala. Entisten tyttökoulun opiskelijoiden kertomusten mukaan opiskeluajat olivat monille unohtumattomia ja kuri tiukkaa. Hyvä käytös oli kaiken a ja o. Meidän aikanamme on vaikea ymmärtää esimerkiksi skandaalia, jossa tyttöjen tömistely käytävällä kävellessä johti opettajan irtisanoutumiseen.

Turun suomalaisen tyttökoulun oppilaita luokkakuvassa vuonna 1907. Kuva: Turun museokeskuksen arkisto

Kummitustarinoita

Tyttökoulun oppilaiden kertomuksissa ovat toistuneet myös taloon liittyvät kummitustarinat. Entisissä luokkahuoneissa tavaroita heittelee sekä valoja sytyttelee ja sammuttelee entinen opettajatar ja portaikossa itkee lohduton merimiespukuinen koulutyttö. Talon kummitushistoria on kiinnostanut myös aiheeseen vihkiytyneitä tutkijoita ja talossa on teetetty 1980-luvulla yliluonnollisia havaintoja mittaavat tutkimukset.

Peruskoulu-uudistuksen myötä tyttökoulu muuttui vuonna 1976 Aurakadun yläasteeksi, jona se toimi aina koulun lakkautukseen asti vuoteen 1992. Tuolloin talon tontille suunniteltiin parkkihallia, mutta hanke jäi onneksi toteutumatta. Museokeskus on myöhemmin määritellyt talon rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi.

Kulttuurialan opinahjosta yökerhoksi

90-luku ja vuosituhannen vaihteen vuodet olivat talon historiassa suorastaan villin värikkäitä. Rakennuksen jäätyä vaille vakinaista toimijaa se sai roolin väistö- ja vuokratilana. Pahoin rapistunut ja suoranaista rappioromantiikkaa huokunut koulutalo sai inspiroida aloittelevia taiteilijoita Turun piirustuskoulun ja Turun konservatorion muutettua väliaikaisesti Aurakadulle. Ennen Turun ammattikorkeakouluun yhdistymistä vuodet Aurakadun tiloissa koettiin taideopiskelijoiden piirissä viimeisiksi todellisen taidelähtöisen opetuksen vuosiksi.

Koulun lisäksi talo oli opiskelijoille kuin toinen koti.

Ennen kännykköjen ja somen valtakautta Turun piirustuskoulun opiskelijoille suunnattu yleisöpuhelin pirahteli tuon tuostakin sukulaisten ja ystävien tavoitellessa nuoria taiteilijoita. Piirustuskoulu ja konservatorio siirtyivät Taideakatemian köysitehtaan tiloihin vuonna 1999.

Seuraavaksi taloon tuli yökerho, joka oli talon tyttökouluhistoriaa kunnioittaen ja turkulaista ravintoloiden nimikulttuuria noudattaen nimetty Old Schooliksi. Aamuyöhön asti auki oleva yökerho ei ilahduttanut naapurikiinteistöjen asukkaita kadulle kantautuvan musiikin ja ravintolan edustalla metelöivien asiakkaiden vuoksi.

Keskustelua ja vastustusta kaupunkilaisissa herätti myös uudenlaisen palvelumuodon, Terveysneuvontapiste Millin, avautuminen entisen tyttökoulun tiloissa helmikuussa 2000. Ruiskuhuumeiden käyttäjille suunnattu neulojen vaihto- ja neuvontapiste toimi talossa aina sen remonttiin asti.

Aurakatu vuonna 1929. Ylämäessä näkyy Vimman talo, jossa tuolloin toimi Turun tyttökoulu. Kuva: Turun museokeskuksen arkisto

City-Seikkis ja Taidekapina

Täysin toisenlaista kävijäkuntaa neljäkerroksisen talon ylempiin kerroksiin saatiin Seikkailupuiston muuttaessa tiloihin tammikuussa 2000. Syynä evakkoon oli Kupittaanpuiston Seikkistalona tunnetun päärakennuksen joutuminen ilkivaltaisen tuhopolton kohteeksi. Ripeässä tahdissa toiminta siirrettiin Aurakadulle ja syntyi City-Seikkis. Lapsille ja perheille tarjottiin kädentaitoja, harrasteryhmiä ja talon jännittävissä sokkeloisissa tiloissa liikkuvia seikkailunäytelmiä, sekä perheen pienimmille muskareita. Joulukaudella suositut kynttiläpajat vetivät taloon väkeä. Kesätoiminta liikennekaupunkeineen pyöri normaalisti Kupittaanpuistossa.

Seikkiksen palatessa Kupittaalle tilasta kiinnostui turkulaisten vaihtoehtonuorten ja kulttuuritoimijoiden ryhmittymä, joka tuli julkisuuteen nimellä Taidekapina 2001. Se valtasi talon 25.10.2001 ja järjesti tiloissa poikkitaiteellisen tapahtuman. Ryhmittymä vaati tilojen luovuttamista kaupunkilaisille avoimeksi taidetta ja kulttuuria tarjoavaksi monitoimitaloksi. Talonvaltaajien tiloissa järjestämät iltamat punk-bändeineen vetivät paikalle paljon nuoria. Poliisi keskeytti talonvaltauksen ja ajoi mielenosoittajat pois tiloista 31. lokakuuta.

Taidekapinalaisten unelma monipuolista kulttuuritoimintaa tarjoavasta talosta toteutui Nuorten taide- ja toimintatalon Vimman ovien auetessa elokuussa 2006. Kulttuuri sai jäädä asumaan Aurakadulle.

Hannele Sivonen

Tietoa kirjoittajasta

Hannele
Sivonen
Asiakaspalveluohjaaja
Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma, nuorisopalvelut