Piparkakkujen monet muodot

Pipareihin tehtiin sopiva mausteseos vaivaan kuin vaivaan

Piparkakkujen juuret johtavat muinaiseen Egyptiin. Silloin niitä tosin pidettiin enemmän lääkkeinä kuin herkkuina. Nimensä pipari on saanut pippurista, jota nämä lääkeleivät sisälsivät. Pippurin uskottiin parantavan muun muassa masennusta ja heikkoa näköä. Toinen nykyisenkin piparkakun perusmauste, inkivääri taas edisti vatsan toimintaa ja lievensi hammassärkyä. Pipareihin tehtiin sopiva mausteseos vaivaan kuin vaivaan ja reseptit olivat salaisia. Pohjoismaiden vanhin tunnettu piparkakkuresepti on peräisin 1490-luvulta Tanskan kuninkaan hovista.

Ennen peltisten piparkakkumuottien tuloa markkinoille piparkakut leikattiin muotoonsa veitsellä paperisen mallin mukaan. Kun läkkipelti yleistyi 1800-luvulla, leipurit hankkivat peltisiä piparimuotteja ja mielikuvitus lensi. Leipuri loihti piparitaikinasta vaikkapa leijonia, koiria ja krokotiileja aina asiakkaan maun mukaan.

Kuvassa olevat piparkakkumuotit on museolle lahjoittanut turkulainen leipurimestari A. E. Blom. Hän toimi asiantuntijana Luostarinmäen käsityöläismuseon leipomon interiööriä sisustettaessa.

Museoiden joulu

Joulunaikaan museot ovat tulvillaan tunnelmaa, tuoksuja ja jouluperinteitä. Lue lisää Turun seudun tapahtumakalenterista.

Osallistu kuvakilpailuun

Millainen on unelmiesi piparilinna? Turun linna haastaa kaikki leipomaan oman tulkinnan piparkakkulinnasta. Lähetä kilpailuehdotuksesi 31.12.2018 mennessä viestinä Turun linnan Facebook-sivulle, tai Instagramissa käyttämällä aihesanaa #turunpiparilinna, tai sähköpostilla turunlinna@turku.fi.

Voittaja julistetaan Turun linnan Ritaripäivillä 5.-6.1.2019
 

Tietoa kirjoittajasta

Leena
Vuorio
Tutkija
Turun museokeskus