Suolavettä vaivoihin

Sprudelsalzin luvattiin helpottavan niin ummetusta kuin ripuliakin

Kevät on päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoillakin tunnetusti mahataudin kulta-aikaa. Olisikohan tämän lasipullon sisällöstä apua, jotta kyseiseltä taudilta voisi välttyä? Kaunis ja koristeellisilla, hennon oransseilla etiketeillä sekä korkkisinetillä varustettu kulmikas lasipullo 1910- tai 1920-luvulta on vielä avaamaton, ja se sisältää aitoa ja luonnollista mineraalisuolaa Karlsbadin kuumimmasta lähteestä, Sprudelista. Kyseisellä tuotteella vahvistettiin erityisesti mahan toimintaa ja terveyttä. Pulveri sekoitettiin juomaveteen ja nautittiin sisäisenä kuurina. Sprudelsalzin luvattiin helpottavan niin ummetusta kuin ripuliakin ja sillä saattoi olla myös positiivisia vai­kutuksia sisäelinten, kuten maksan ja munuaisten toimintaan. Sen pääasiallinen vaikuttava ainesosa oli natriumsulfaatti, mutta mukana oli myös pienempiä määriä esimerkiksi kaliumia, magnesiumia ja rautaa.

Sen kuumat lähteet tiedettiin jo keskiajalla, mutta varsinainen kylpylätoiminta alkoi kehittyä 1700-luvulla ja erityisesti 1800-luvun osalta voidaan puhua suo­ranaisesta kylpyläturismista. 

Nykyisen Tsekin alueen kenties kuuluisin kylpyläkaupunki Karlovy-Vary tunnettiin vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalaisella nimellä Karlsbad. Karlsbadin mineraalipitoisten kuumien lähteiden vesi toi helpotusta monien rikkaiden eurooppalaisten fyysisiin ja henkisiin vaivoihin niin ulkoisesti kuin sisäisestikin nautittuna. Koska kaikkien ei ollut mahdollista matkustaa paikan päälle kylpemään lähteissä ja hyötymään niiden paranta­vasta voimasta, alettiin lähteiden vettä ja niistä saatavia mineraalisuoloja pakata ja myydä ympäri maail­maa. Karlsbadin suolaa myytiin vuodesta 1882 lähtien pulverimuotoisena ja siten paremmin veteen liuke­nevana.

Varsinainen kylpyläbuumi laantui jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta kylpy- ja suolakuureja käytet­tiin vielä yleisesti erilaisten sairauksien hoitokeinoina niin sairaaloissa kuin kodeissakin. Karlovy Varyn mineraalisuolaa myydään yhä tänä päivänä, ja Karlsbadissa toimineen lääkärin David Becherin (1725 – 1792) kehittelemät kylpy- ja hoitokuurit ovat edelleen käytössä. Vaikka nykyaikainen lääketiede luottaa­kin enemmän muihin keinoihin sairauksien hoidossa, on kuumissa lähteissä kylpemisellä ja mineraalipi­toisten vesien nauttimisella ollut aina kiistattomia terveysvaikutuksia. Niiden teho on saattanut tosin pe­rustua enemmän kylpylän yleiseen, sosiaalisen kanssakäymisen iloiseen ja rentoon ilmapiiriin, alueen ilmastoon, muihin hoitoa tukeviin terveellisiin elämäntapoihin kuten ravintoon ja lepoon sekä yksinkertai­sesti pelkkään vakaaseen uskoon siitä, että kylpy ja suolakuurit todella auttavat.

Tietoa kirjoittajasta

Heidi
Korhonen-Tuominen
Museoassistentti
Turun museokeskus