Aivan huippu vai kamalaa ajanhukkaa?

Ulkokuoren alla voi kyteä mitä tahansa ajatuksia ja tunteita

Taide tulee tutuksi 

Taidetestaajat-hanke tarjoaa Suomen kaikille kahdeksasluokkalaisille mahdollisuuden vierailla kahdessa taidekohteessa ja toimia niissä taidekriitikon roolissa. WAMissa vierailee 2500 nuorta eri puolilta Varsinais-Suomea ja Uuttamaata. Opastetun näyttelykierroksen lisäksi käyntiin kuuluu työpaja, jonka ohjaajina vuorottelevat valokuvataiteilija Hertta Kiiski, nukketeatteritaiteilija Pia Kalenius ja tanssitaiteilija Kaisa Koulu.

Taidetestaajien arvioita pääsee lukemaan hankkeen verkkosivuilla: https://taidetestaajat.fi/arviot/teokset

”Mitä tunteita taide herätti: 23% hämmennys, 19% ilo, 14% rauha, 12% ihan sama, 10% pärinä”

Wäinö Aaltosen museossa vieraili ennen joulua kaksituhatta kahdeksasluokkalaista. Ennakkoon minua oppaana jännitti, miten taidetestaajat suhtautuvat Kehonkuva-näyttelyyn, sillä esillä olevat teokset eivät ole ensisijaisesti kauniita, hauskoja tai viihdyttäviä. Taidetestaajien reaktiot olivatkin voimakkaita laidasta laitaan. Mikä näyttelyssä sitten sai nuoret innostumaan?

Vierailut osoittivat, että osalle nuorista näyttely oli ensimmäinen kosketus nykytaiteeseen. Monet heistä odottivat perinteistä maalaustaidetta, mutta sen sijaan esillä olikin paljon videoinstallaatioita ja valokuvia: ”Taideteokset olivat erilaisia, kun mihin ehkä on tottunut, ja juuri siitä pidin.” Reija Meriläisen teoksessa jättimäinen animaatiohahmo hätkähdytti taidetestaajia: ”En garde oli ihana, sillä se toi esiin ahdistunutta tunnetta, joka oli kiva.” Nuorten katsellessa Meriläisen videoteosta Crush kiinnostukseen sekoittui ällötystä. Videolla hydraulinen puristin muusaa tekokäsiä ja -jalkoja. Teos on toteutettu yhteistyössä monelle nuorelle tutun Youtube-kanavan, Hydraulic Press Channelin, kanssa.

Aurora Reinhard ja Iiu Susiraja laittavat omakuvissaan kehonsa alttiiksi katsojan katseelle. Teosten äärellä pohdittiin, miltä valokuvissa poseeraaminen tuntuu ja millaisia kuvia nuoret jakavat sosiaalisessa mediassa. Keskustelun alussa monet nuoret olivat vaitonaisia. Omaan identiteettiin ja ulkonäköön liittyvät ajatukset tuntuivat ehkä liian henkilökohtaisilta jaettavaksi. Kun muistelen itseäni ujona teini-ikäisenä, voin hyvin ymmärtää kahdeksasluokkalaisten varovaisuuden. Tuossa iässä museo-oppaiden yritykset herättää keskustelua ärsyttivät itseäni suunnattomasti.

Toisaalta minulla on muistoissani taide-elämyksiä, jotka tekivät lähtemättömän vaikutuksen juuri neljätoistavuotiaana. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta -elokuva ja Turun musiikkijuhlien konsertti Turun linnan pihalla olivat niin intensiivisiä kokemuksia, etten halunnut kenenkään rikkovan tunnelmaa juttelullaan esitysten jälkeen. Ehkä siksi taidetestaajat tuntuvat niin tärkeältä yleisöltä. Ulkokuoren alla voi kyteä mitä tahansa ajatuksia ja tunteita.

Näyttelykierrosten aikana muutamien oppilaiden murskaavat ilmeet enteilivät jo heidän taide-arvioitaan. Heistä näyttely oli ”paska” ja ”kamalaa ajanhukkaa”. Yksi kuvaili museota sanoilla: ”tylsin paikka ikinä, oikeesti.” Samaan aikaan osalle taidetestaajista kokemus oli ”aivan huippu”, ”mykistävä” tai ”todella hieno”. Nuorten arvioissa sana ”outo” esiintyy ylitse muiden: ”todella outo”, ”outo, tajusin osan” ja ”outo, mutta ei huono”. Outous oli monien mielestä hyvä asia: ”Se sai ajattelemaan.” Yksi taidetestaaja toteaa kommentissaan vierailun tarjonneen erilaisia tapoja katsoa taideteoksia: ”Asioita pystyi kuvailemaan useista näkemyksistä.”

Nuorten ääni ansaitsee tulla kuulluksi. Taidetestaajien kokemuksilla voi olla merkitystä sille tuleeko heistä museoiden yleisöä myös tulevina vuosikymmeninä.

Taide tulee tutuksi 

Taidetestaajat-hanke tarjoaa Suomen kaikille kahdeksasluokkalaisille mahdollisuuden vierailla kahdessa taidekohteessa ja toimia niissä taidekriitikon roolissa. WAMissa vierailee 2500 nuorta eri puolilta Varsinais-Suomea ja Uuttamaata. Opastetun näyttelykierroksen lisäksi käyntiin kuuluu työpaja, jonka ohjaajina vuorottelevat valokuvataiteilija Hertta Kiiski, nukketeatteritaiteilija Pia Kalenius ja tanssitaiteilija Kaisa Koulu.

Taidetestaajien arvioita pääsee lukemaan hankkeen verkkosivuilla: https://taidetestaajat.fi/arviot/teokset

Taidetestaajat-hankkeen koordinaattori Anna Perälä.

Tietoa kirjoittajasta

Anna
Perälä
Taidetestaaja-hankkeen koordinaattori ja opas
WAM / Turun museokeskus
Kaupunginosa/alue: