Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

på svenska | in English

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

21.8.2013

Karin Widnäs (1946–)

  Kimono 

Kimono

Yllä: Lähikuva Kimonon laatoista. Kuva: Tuukka Paikkari

Paljastettu: 2011
Tekniikka: Korkeapolttoinen keramiikka
Mitat: Piipun korkeus on 750 cm ja halkaisija 120 cm, laattojen koko on 19 x 19 cm. 
Sijainti: jätevedenpuhdistamo Aurajoen varrella

 

 

Vaatekappaleen muotoiset tiilet

Karin Widnäsin Kimono-teos paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaispäivänä 15.1.2011. Kimono muodostuu pienten vaatekappaleiden muotoisista erikoistiilistä, joista on rakennettu Aurajoen varressa sijaitsevan Jätevedenpuhdistamon katolle piippu. Teoksen alla piipussa on suodatin, joka poistaa puhdistamon aiheuttamat hajuhaitat.

Kimonon muotoiset tiilet on järjestetty 18 kappaleen ympyrään niin, että pikkuiset hahmot pitävät toisiaan käsistä ja tanssivat piiritanssia. Näitä kehiä on asetettu jälleen 18 kehää toinen toistensa päälle.

Piipun valkoiset tiilet on valaistu siten, että talvella valon vähentyessä koko piippu vaihtaa hitaasti väriään vuorokauden aikojen mukaan. Piipun avulla voi kaupunkilainen rytmittää päivänsä, sillä klo 17 työpäivän loppuessa teoksessa syttyy sininen valo. Myöhään illalla klo 11 kotiintuloajan koittaessa Kimonot muuttuvat purppuranväriseksi. Ja yöllä kello kolmelta, kun vain yötyöläiset ja aamuyön juhlijat ovat hereillä, piipun valaisee vaaleanpunainen aamuruskon väri.

Kaikki alkoi puhelinsoitosta

Koko Savi kaupungissa -hanke lähti käytiin Karin Widnäsin aloitteesta. Kun Widnäs sai tietää, että Turusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki, hän soitti kollegoilleen Kim Simonssonille ja Pekka Paikkarille ja ehdotti yhteistä hanketta.

Vähän myöhemmin kolmikko saapui Turkuun, ja arkkitehti Ola Laiho ajelutti taiteilijoita ympäri Turkua osoittaen kaupunkikuvan kipupisteitä, jotka kaipasivat taiteen kosketusta.

Aurajoen rantaan, jätevedenpumppaamolle saavuttaessa Karin Widnäs tunsi heti, että tämä paikka on hänelle oikea. Widnäs kertoo, kuinka hän ihastui Aurajoen ympäristön kauneuteen ja rakennuksen punasavitiiliin, mutta samalla kauhistui rakennuksen kuntoa ja hajua, joka pumppaamon ympärillä leijui. Widnes totesi, että paikassa on potentiaalia tulla kohtaamis- ja ajanviettopaikaksi. Hän päätti, että pumppaamo tarvitsee uuden kauniimman piipun ja ilmansuodattimen. Kohtaamispaikan idea näkyy symbolisella tasolla teoksen pienissä, käsi kädessä tanssivissa kimono-hahmoissa.

Kimonon syntyvaiheet

Widnäs suunnitteli Kimonon mallisen keraamisen tiilen, josta piippu rakentuisi. Hän teki mallin kipsistä, ja IDO:n keramiikkatehtaan kipsimestari valmisti tehdasmaisen valumuotin. Saviset kimonon kappaleet valettiin muottiin ja poltettiin keramiikaksi.
Valmiit pienet kimonot asennettiin teräskehikkoon, joka kuljetettiin kokonaisena piippuna Turkuun ja asennettiin paikalleen. Samassa yhteydessä piipun juureen asennettiin ilmansuodatin, joka raikastaa puhdistamosta lähtevää ilmaa.

Keraamikko Karin Widnäs

Fiskarsissa työskentelevä Karin Widnäs on keraamikko, joka työssään yhdistää keramiikkaa ja arkkitehtuuria. Widnäs tekee käyttökeramiikkaa: muotolaattoja, käsienpesualtaita, tilanjakajia. Samalla hän on myös keramiikkataiteilija, joka luo savesta taidetta.


Sivua viimeksi päivitetty 21.8.2013 15:25 ja sivu on julkaistu 21.6.2011 18:11

   

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Turun museokeskus | PL 286, 20101 Turku | 20101 Turku | puh. (02) 330 000 | etunimi.sukunimi@turku.fi