15.3.2013

Karin Widnäs

Kimono 

2011

Yllä: Lähikuva Kimonon laatoista. Kuva: Tuukka Paikkari

• korkeapolttoinen keramiikka
• piippu 7,5 metriä, halkaisija 1,2 metriä, laattojen koko 19 x 19 cm 
• jätevedenpuhdistamo Aurajoen varrella

Karin Widnäsin Kimono paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaispäivänä 15.1.2011. Kimono muodostuu pienten vaatekappaleiden muotoisista erikoistiilistä, joista on rakennettu Aurajoen varressa sijaitsevan Jätevedenpuhdistamon katolle piippu. Teoksen alla piipussa on suodatin, joka poistaa puhdistamon aiheuttamat hajuhaitat.

Kimonon muotoiset tiilet on järjestetty 18 kappaletta ympyrään niin, että pikkuiset hahmot pitävät toisiaan käsistä ja tanssivat piiritanssia. Näitä kehiä on asetettu jälleen 18 kehää toinen toistensa päälle.

Piipun valkoiset tiilet on valaistu siten, että talvella valon vähentyessä koko piippu vaihtaa hitaasti väriään vuorokauden aikojen. Piipun avulla voi kaupunkilainen rytmittää päivänsä, sillä klo 17 työpäivän loppuessa teoksessa syttyy sininen valo. Myöhään illalla klo 11 kotiintuloajan koittaessa Kimonot muuttuvat purppuranväriseksi. Ja yöllä kello kolmelta, kun vain yötyöläiset ja aamuyön juhlijat ovat hereillä piipun valaisee vaaleanpunainen aamuruskon väri.

Kaikki alkoi puhelinsoitosta

Koko Savi kaupungissa –hanke lähti käytiin Karin Widnäsin aloitteesta. Kun Widnäs sai tietää Turusta tulevan Euroopan kulttuuripääkaupungin, hän soitti kollegoilleen Kim Simonssonille ja Pekka Paikkarille ja ehdotti yhteistä hanketta.

Vähän myöhemmin kolmikko saapui Turkuun, ja arkkitehti Ola Laiho ajelutti taiteilijoita ympäri Turkua osoittaen kaupunkikuvan kipupisteitä, jotka kaipasivat taiteen kosketusta.

Aurajoen rantaan, jätevedenpumppaamolle saavuttaessa Karin Widnäs tunsi heti, että tämä paikka oli hänelle oikea. Widnäs kertoo, kuinka hän ihastui Aurajoen ympärisön kauneuteen rakennuksen punasavitiiliin ja samalla kauhistui rakennuksen kuntoa ja hajua, joka pumpaamon ympärille leijui. Widnes totesi, että paikassa oli potentiaalia tulla kohtaamis- ja ajanviettopaikaksi. Hän päätti, pumpaamo tarvitsee uuden kauniimman piipun ja ilmansuodattimen. Kohtaamispaikan idea näkyy symbolisella tasolla teoksen pienissä, käsi kädessä tanssivissa kimono-hahmoissa.

Kimonon syntyvaiheet

Widnäs suunnitteli keraamisen Kimonon mallisen keraamisen tiilen, josta piippu rakentuisi. Hän tekin mallineen kipsistä, ja IDO:n keramiikkatehtaan kipsimestari valmisti tehdasmaisen valumuotin. Saviset Kimonon kappaleet valettiin muottiin ja poltettiin keramiikaksi.
Valmiit pienet kimonot asennettiin teräskehikkoon, joka kuljetettiin kokonaisena piippuna Turkuun ja asennettiin paikalleen. Samassa yhteydessä piipun juureen asennettiin ilmansuodatin, joka raikastaa puhdistamosta lähtevää ilmaa.

Keraamikko Karin Widnäs

Fiskarsissa työskentelevä Karin Widnäs on keraamikko, joka työssään yhdistää keramiikkaa ja arkkitehtuuria. Widnäs tekee käyttäkeramiikkaa: muotolaattoja, käsienpesualtaita, tilanjakajia. Samalla hän on myös keramiikkataiteilija, joka luo savesta taidetta.