Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

på svenska | in English

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

26.3.2013

Maaliskuun kuva 2012

Pastelliunelmia ja tulenlieskoja

Annika Dahlsten: Dusk (2010). Kuva: Turun museokeskus / Raakkel Närhi

Annika Dahlsten: Fire, Fire (2009). Kuva: Turun museokeskus / Raakkel Närhi


Joutilaisuus, itsenäisyys ja oma aika käsitetään nykyään perusoikeuksiksi, joita aikakauslehtien artikkelit ihanteellistavat. Vielä 1800-luvun lopun Suomessa naiset eivät kuitenkaan voineet pitää näitä asioita elämässään itsestään selvinä. Kuukauden kuvaksi valitut Annika Dahlstenin litografiat Dusk (2010) ja Fire, Fire (2009) juhlistavat maaliskuun kahdeksantena vietettävää naistenpäivää. Ne käsittelevät naiseutta ja naisena olemista sekä sitä, mitä pidetään perinteisesti oikeana ja soveliaana. Samalla ne käyvät kepeän huumorin sävyttämää keskustelua taiteen historian merkkiteoksen, vuodelta 1890 olevan Elin Danielson-Gambogin maalauksen Päättynyt aamiainen / Teepöydän ääressä kanssa.


Danielson-Gambogi rikkoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen konventionaalisen naiskuvan rajoja. Maalauksessa Päättynyt aamiainen / Teepöydän ääressä nuori nainen nojaa juhlien jälkeen väsyneenä aamiaispöytään, pitelee savuketta, ja puhaltelee kevyesti sen haikuja. Teos herätti aikalaisissa närkästystä paitsi kuvaamansa boheemin ja modernin elämäntavan takia, myös siksi, että kuvan nainen vaikutti niin täydellisen välinpitämättömältä tekemästään vaikutuksesta. Edelleen boheemisuuteen ja emansipoituneisiin ”sinisukkiin” usein liitetty tupakka lisäsi teoksen shokkivaikutusta.


Dahlsten lähestyy samaa aihetta nykyhetkestä käsin. Hän on säilyttänyt litografioissaan Danielson-Gambogin maalauksen keskeisen teeman, mutta on antanut tilanteen ikään kuin jatkua ja muuntua. Teoksessa Dusk kyynärpäihinsä nojaava naishahmo uppoutuu mietteisiinsä tiheän, pastellinsävyisten unelmien usvan keskellä, kun taas litografiassa Fire, Fire naishahmo syöksee suustaan tulenlieskoja. Teoksissa on ikään kuin kaksi ääripäätä, kaksi naisen stereotyyppiä, joista toinen pyrkii saamaan sanomansa perille tarvittaessa voimalla, toinen puolestaan pitäytyy unelmoinnissa. Teosten väri- ja muotomaailmat tukevat kahtiajakoa – toinen mustanpuhuvana ja kulmikkaana, toinen pehmeän pastellinsävyisenä. Kenties Fire, Fire -teoksen voisi myös nähdä leikittelevän ironisesti ajatuksella voimakastahtoisesta naisesta "lohikäärmenä”.


Teosten kaksi naistyyppiä ilmentävät myös nykypäivän naisiin kohdistuvia ristiriitaisia odotuksia: naisilta odotetaan samanaikaisesti dynaamisuutta ja joutenoloa, uranaiseutta ja perinteistä äitiyttä sekä vahvuutta ja pehmeyttä. Teokset voivat muistuttaa myös eri ihmisryhmien luokittelusta, joka voidaan nähdä arvottavana käytäntönä ja eräänlaisena vallankäytön välineenä.


Viime keväänä sadan vuoden iän saavuttaneen kansainvälisen naistenpäivän reformihengen on sanottu haalistuneen vuosien saatossa. Dahlstenin ja Danielson-Gambogin teokset muistuttavat kuitenkin eri aikoina vallinneista rajoituksista, sukupuolten roolijaottelusta sekä kantaaottavuuden tarpeellisuudesta. Samalla ne muistuttavat taiteen voimasta, mahdollisuuksista ja sen yhteiskuntasuhteesta. Taiteella on kautta aikojen pyritty vaikuttamaan ja myös naisilla on ollut painava sanansa sanottavana.

 

Annika Dahlsten
Dusk, 2010
ja
Fire Fire, 2009

Litografia paperille
Turun kaupungin taidekokoelma

Kuvat ja noston kuva: Turun museokeskus / Raakkel Närhi


Muualla aiheeseen liittyen:
Kultakausi: Elin-Danielson-Gambogi 1861-1919. Uuden ajan naistaiteilija.


Sivua viimeksi päivitetty 26.3.2013 15:31 ja sivu on julkaistu 1.3.2012 11:00

   

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Turun museokeskus | PL 286, 20101 Turku | 20101 Turku | puh. (02) 330 000 | etunimi.sukunimi@turku.fi