27.8.2012
 |
Yllä: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ihailevat patsasta sen veistäjän, taiteilija Andrei Kovaltshukin kanssa. Perjantaina paljastettu teos kuvaa Venäjän tsaari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan historiallista tapaamista Turussa elokuussa 1812. Kuvat: Arto Takala |
Aleksanteri I ja Karl Johan kohtaavat jälleen Aurajokirannassa
Tässä kuussa tulee kuluneeksi kaksisataa vuotta siitä kun Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johan tapasivat Turussa Maaherran virkatalossa aivan nykyisen pääkirjaston tuntumassa. Venäjällä oli tarve saada Ruotsin tuki Napoleonia vastaan. Ruotsi suostui yhteistyöhön keisari Napoleonin kukistamiseksi ja sai Venäjän tuen Norjan valloitukseen.
Aurajoen varrelle pystytetty taideteos Tapaaminen Turussa 1812 on toteutettu Venäjän Turun pääkonsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä. Vaikka Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johan keskittyivätkin Euroopan laajuisiin valtapoliittisiin kysymyksiin, oli tapaaminen keskeinen myös Suomen ja Turun historiassa. Pohjoismaita koskevien alueellisten ratkaisujen myötä Ruotsi luopui lopullisesti kaikista tavoitteistaan Suomen suhteen.
Venäläinen kuvanveistäjä Andrei Kovalchuk (s. 1959, Андрей Ковальчук) on muotoillut veistoksen muistuttamaan nykypolvia kansainvälisesti tärkeästä poliittisesta tapahtumasta. Kovalchuk on Venäjän kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja ja pronssiveistoksissaan erikoistunut historiallisten henkilöiden kuvaamiseen. Kovalchukin monumentaalisia veistoksia on eri puolilla Venäjää. Yksi teos on myös Maarianhaminassa. Keisarinna Maria Aleksandrovnaa esittävä veistos pystytettiin kaupungin 150-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2011, sillä kaupunki sai nimensä keisarinnan mukaan.
Monitasoista vuoropuhelua
Vaikka Andrei Kovalchukin veistos tulkitsee historiallista tapahtumaa, se on kuitenkin valmistettu taiteilijan vapautta ja historiallista mielikuvitusta hyödyntäen. Teos venyttää tarkoituksella myös monumentin tai muistomerkin visuaalisten esittämistapojen rajoja. Yhtä tapahtumaa kuvaava teos voi samanaikaisesti viitata erilaisiin ”aikatiloihin”. Ruotsin kruununprinssi oli tapahtuma-aikaan vuonna 1812 jo jättänyt Ranskan armeijan taakseen, mutta veistoksessa hänet on esitetty Napoleonin marsalkan univormussa. Poliittiset kysymyksetkin ratkaistiin oletettavasti suljettujen ovien takana sisätiloissa, vaikka veistos seisoo joen partaalla puiden katveessa kaupunkilaisten keskuudessa.
Taiteilija kertoo itse, että hän halusi tuoda 1800-luvun valtapolitiikan merkkihenkilöt nykyihmisten keskuuteen lisäämään kiinnostusta historiaa kohtaan. Muistomerkeille tyypillisen korkean jalustan sijaan suoraan katutasoon asetettu kokonaisuus inhimillistää veistoksen kokonaistunnelman. Lisäksi teoksen keskiössä on Bernadotten tuoli, jota somistaa hänen sotilasmenneisyyttään ja arvoa kuvastava päähine. Taiteilija kertoo, että hän haluaa houkutella ohikulkijoita istahtamaan eurooppalaisten siniveristen väliin ja ehkä kuvauttamaankin siinä itsensä. Näin taide käy vuoropuhelua oman aikamme ihmisten ja historiallisen käännekohtien välillä.
Paljastuksen myötä Tapaaminen Turussa 1812 liitettiin Museokeskuksen hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan ja se on kokoelman 88. ulkoveistos tai ympäristöteos kaupunkitilassa.
Andrei Kovalchuk
Tapaaminen Turussa 1812
Paljastettu 24.8.2012
Sijainti: Läntinen Rantakatu 1, Turku
 |
| Yllä: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio seurasivat patsaan paljastusta yhdessä Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin ja hänen puolisonsa Johanna Lukola-Randellin sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajan Minna Arven kanssa. |
 |
| Yllä: Patsaan tekijänä toimi palkittu taiteilija Andrei Kovaltshuk. |
 |
| Yllä: Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoron tuplakvartetti esiintyi juhlassa. |
