Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

på svenska | in English

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

5.8.2013

Gunnar Finne (1886–1952) ja Armas Lindgren (1874–1929)

  G.A. Petreliuksen suihkukaivo

Paljastettu: 1924
Materiaali: Veistos on pronssia, jalusta on Liedon punaista migmaatiittia.
Mitat: Veistoksen korkeus 100 cm, jalustan korkeus on 200 cm.
Sijainti: Linnankatu 2

 

 

  Kilpailujen kautta kohti kauniimpaa Turkua

Ihmisiä Leijona-suihkukaivolla

Kaupunkilaisia keitaallaan vuonna 1934. Kuva: Turun Museokeskus/ Turun Sanomat

Ennen toista maailmansotaa Turun julkiset taidehankkeet liittyivät lähes poikkeuksetta G.A. Petreliuksen lahjoitusvaroihin. Vuonna 1913 julkistettiin kilpailu suihkukaivon toteuttamisesta kaupunkiin, minkä toiveen Petrelius oli ilmaissut testamentissaan. Osanottajilla oli vapaus valita suihkukaivon sijoituspaikka kaupungin keskustan arvoalueilta. Tuomaristo piti Samppalinnan aluetta parhaimpana sijoituspaikkana, ja lahjoitusrahastokomitea julisti suhkukaivoa koskevan uuden kilpailun kesällä 1914 toteutettavaksi Samppalinnaan. 

Ensimmäisen palkinnon sai ehdotus "Kors", joka esitti ristiä kantavaa ratsastajaa. Luonnoksen olivat laatineet kuvanveistäjä Gunnar Finne ja arkkitehti Armas Lindgren. Heidän ehdotustaan kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta "kohottavia ajatuksia” sisältää aihetta ei pidetty sopivana vapaa-ajan viettämiseen yhdistettyyn Samppalinnaan.

Kulttuurilähteestä ammentava Leijona

Hanke jäi lepäämään vuosiksi, sillä maan itsenäistymisen rauhattomat vuodet siirsivät suihkukaivon toteuttamista. Myöhemmin suuri osa lahjoitusrahaston varoista hävisi sotaa seuranneessa inflaatiossa, ja suunnitelmia oli jälleen muutettava. Suihkukaivon sijoituspaikaksi valittiin rakennuskustannuksiltaan edullisempi kirjastotalon edusta. Varhaisemman, voittaneen luonnoksen kuvaohjelmaan ei enää viitattu, vaan Gunnar Finneltä ja Armas Lindgreniltä tilattiin täysin uusi luonnos. Taideteoksen aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, lilja-reliefein koristellun pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona, joka Finnen sanoin ”ammentaa Turun kulttuurilähteestä”. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.

Pulppuavat vedet laulavat…

Leijona-suihkukaivo, yksityiskohta

Gunnar Finne & Armas Lindgren: G.A. Petreliuksen Leijona-suihkukaivo, 1924 (yksityiskohta). Kuva: TMK / Raakkel Närhi

Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen:

            G.A. Petrelius                              
            Hunc fontem
            In patria urbe ponendum
            Testamento curavit        
            Qui saliunt fontes
            Donator talia cantant
            Semper grata tibi
            Patria permanet urbs

            G.A. Petrelius huolehti testamentillaan
            Tämän läheen pystyttämisestä kotikaupunkiinsa
            Nämä pulppuavat lähdevedet
            Laulavat, oi lahjoittaja, näin
            Sinulle alati kiitollisena
            Pysyy kotikaupunkisi

            (Käännös: Turun Museokeskus/ Martti Puhakka)

Suomen kolmas julkinen suihkukaivo valmistui kokonaisuudessaan keväällä 1924. Lahjoitusrahasto luovutti teoksen 13.05.1924 päivätyllä kirjeellä Turun kaupunkikuvan koristajaksi – ilman juhlallisuuksia.

 

Petrelius – kotikaupungin kauneuden puolustaja 

Äiti ja lapsi Leijona-suihkukaivolla

Äidin ja lapsen tunnelmallinen hetki suihkulähteellä. Kuva: TMK / Turun Sanomat

Paikallispatrioottinen julkisten palveluiden kehittäminen ja hyväntekeväisyys kuuluivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vauraan porvariston arvoihin ja yhteisiin päämääriin. Yksi kaupungin hyväntekijöistä ja suurlah­joittajista oli kunnallisneu­vos Gustav Albert Petrelius (1836–1910). Hän oli porilaisen kultasepän poika, mutta perusti vähittäiskaupan Porin sijasta Turkuun vain 22-vuotiaana.

Varsinainen ura avautui tekstiiliteollisuudessa. Petrelius perusti Turkuun Suomen ensimmäisen paitatehtaan ja myöhemmin myös sateen- ja päivänvarjoja valmistavan yrityksen. Hän hankki yhdessä Carl Fredrik Junneliuksen kanssa Barkerin puuvillakehräämön vuonna 1888 ja vaikutti sen pääjohtajana merkittävästi edustamansa teollisuudenalan kehittymiseen Turussa.

Petreliuksen suhteet aikansa yritysmaailmaan ulottuivat myös muille aloille. Hän oli mukana perustamassa Turkuun höyrylaivayhtiötä, kylpylaitoksia ja tulitikkutehdasta. Hän oli usean höyrylaivayhtiön johtokunnan jäsen ja sai lopulta ansioituneena yrittäjänä kunnallisneuvoksen arvonimen. Lapsettomana kuollut liikemies testamenttasi muhkean omaisuuden kotikaupungilleen yleishyödyllisiin tarkoituksiin, etenkin julkisten paikkojen kaunistamiseen.

Petreliuksen testamenttivaroin ehdittiin toteuttaa monta kaupunkikuvaa elävöittävää taideteosta. Keskeisimpiä veistoshankkeita ovat R. W. Ekmanin ja V. Westerholmin hermit Puolalanpuiston kupeessa Turun taidemuseon edustalla, vanhaa Tuomiokirkon korttelia esittävä pronssiin valettu kaupunkikartta Brahenpuistossa sekä J. J. Wecksellin patsas Äbo Akademin kirjaston edessä Turun tuomiokirkon puoleisella sivulla. 

G. A. Petreliuksen rahaston arvo laski ensimmäisen maailmansodan jälkeisen laman myötä ja lahjoitusrahaston toiminta lopetettiin 1972. Jäljelle jääneet varat yhdistettiin Turun kaupungin kaunistamisrahastoon, josta ne ovat yhä käytettävissä turkulaisen kaupunkikuvan hyväksi.

Lähteet:

Eila Kupias: G.A. Petreliuksen lahjoitusrahasto ja sen muistomerkit. Turun yliopisto. Konstvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi. Pro gradu 1994.

Hannu Laaksonen: Turun latinankieliset piirtokirjoitukset = Latinska inskrifter i Åbo, Turun maakuntamuseo. Raportteja 7, Turku 1984

Leijona-suihkukaivon valaistus_TMK


suomenkielinen versio | svensk version | english version

Sivua viimeksi päivitetty 5.8.2013 11:00 ja sivu on julkaistu 16.3.2007 15:07

   

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Turun museokeskus | PL 286, 20101 Turku | 20101 Turku | puh. (02) 330 000 | etunimi.sukunimi@turku.fi