14.2.2008

Alvar Gullichsen (1961–)

Posankka

Alvar Gullichsen: Posankka, 1999 Kuva: WAM / Mikaela Lostedt

1999

Ympärisötaideteos

Teräsvahvisteinen lasikuiturunko  ja silikonikomponenttipäällyste

mitat n. 5 m x 3 m x 4 m

Helsinginkatu

(Hoteli Caribian edessä)

Se on pyöreä, pinkki ja sillä on söötit silmät

Kaikkien aikojen Bonk-kone

Turussa käynnistettiin vuonna 1993 taideprojekti ”Turku – eurooppalainen kuvanveistokaupunki”, johon kutsuttiin kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita tekemään ehdotuksia ympäristötaideteoksiksi Turun kaupunkikuvaan. Yksi alkuvaiheessa mukaan kutsutuista taiteilijoista oli Alvar Gullichsen. Gullichsen oli vuonna 1988 perustanut kuvitteellisen taideteoskoneita tuottavan yrityksen nimeltään Bonk Business Inc. Gullichsenin ensimmäinen ehdotus ympäristötaideteokseksi oli Turun satamaan sijoitettavaksi suunniteltu  ”kaikkien aikojen raskain ja näyttävin  Bonk-kone”,  suurikokoinen Bonk’s Atomic LLBH Succer. Se oli  tankkiauton ja kaivosimurin risteytys, ongelmajäteratkaisu, jolla bonkmaailman lainalaisuuksien mukaan olisi imetty ja hävitetty mitä tahansa materiaa ja lähetetty se ulkoavaruuteen. Teos osoittautui kuitenkin teknisesti ja taloudellisesti hankalaksi toteuttaa.

Kumiankan ja marsipaanipossun risteytys

Vuonna 1997 Gullichsen luovutti ympäristötaideprojektille uuden ehdotuksensa, Posankan, kumiankan ja marsipaanipossun risteytyksen. Nimellä on juuret antiikissa: porsas-ankka on latinaksi Anas Porculus. ”Se on pyöreä, pinkki ja sillä on söötit silmät” kuvaili taiteilija Gullichsen tulevan teoksensa luonnetta. Porsas-ankan takana oli paitsi halu kritisoida nykyaikaista geeniteknologiaa myös ajatus kunnioittaa turkulaisen avantgarden perintöä. Teoksesta on löydettävissä niin Kaj Stenvallin suuren suosion saavuttaneet ankat kuin Harro Koskisen aikanaan paljon kohua herättäneet siat. Posankka kyseenalaistaa populaari- ja korkeakulttuurin näennäisen ristiriidan.

Neuvotteluja sijoituspaikasta

Alvar Gullichsen: Posankka, 1999 (teos Auranjoella hankintavaiheessa) Kuva: WAM / Tatiana Tolonen

Posankka ei ollut purematta nielty taidepala perinteen ja provokaation Turussakaan. Teoksen  sijoituspaikasta käytiin monia neuvotteluita. Sataman sijasta teoksen katsottiin istuvan paremmin Kupittaan puistoon, ankkalammen läheisyyteen. Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei kuitenkaan pitänyt puistoa sopivana sijoituspaikkana, vaan suositteli teosta sijoitettavaksi moottoritien varrelle,  Aurajoen ja Hämeentien sillan väliin.

Posankka Helsingintien varressa

Nauvossa lopullisen muotonsa saanut Posankka lipui  – kuten ankat tekevät – juhlallisesti Turkuun Aurajoen rannalle vappuna 1999. Nyt Posankka tervehtii Helsingin suunnasta vanhaan kulttuurikaupunkiin saapuvia matkalaisia härnäten heidän mielikuvitustaan ja huumorintajuaan.