27.8.2010

Wäinö Aaltonen (1894–1966)

Lilja (Turun Lilja), 1926

Pystytetty 7.9.1928

Punagraniitti, korkeus 2,2 m (jalusta Uhlun punaista graniittia, korkeus 0,6 m)

Hämeenkatu 15  Runebergin puisto

Wäinö Aaltonen: Lilja (Turun Lilja), 1928 Kuva: Raakkel Närhi / WAM 2005

Turun Lilja

Turun kaupungin taidekokoelman ensimmäinen hankinta

Wäinö Aaltosen veistämä Turun Lilja Aurasillan viereisessä puistossa on seurannut turkulaista elämänmenoa jo syksystä 1928 alkaen. Veistoksen hankinta taiteilijalta vuonna 1927 oli merkittävä tapahtuma. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin, 1937, ryhdyttiin kaupunginhallituksen päätöksellä kartuttamaan kaupungin omaa taidekokoelmaa. Vehmaan vaaleanpunaiseen graniittiin veistetty naishahmo oli Turun kaupungin ensimmäinen taidehankinta. Veistos oli Wäinö Aaltosen kolmas monumentaalityö ja se toteutettiin graniittiin J. E. Forsmanin kiviveistämössä Helsingissä.

Teosnimi “Ranskan Lilja” muuttui hankintapäätöksen yhteydessä “Turun Liljaksi”.

Naishahmon jalkojen juuressa kuvattu, Turun kaupungin vaakunastakin tuttu lilja-aihe sekä teoksen uudelleen nimeäminen ovat vahvistaneet  teoksen merkitystä Turun symbolina. Teoksen sijoituspaikka ei ollut hankintavaiheessa vielä selvillä. Suunnitelmissa oli sijoittaa patsas kuitenkin niin, että se näkyisi Aurajoen toiselta puolelta, Kauppiaskadun suunnasta. Aaltonen ehdotti paikaksi Runebergin puistoa katsoen veistoksen ja puiston muodostavan eheän kokonaisuuden.

Wäinö Aaltonen: Turun Lilja, 1928  Kuva: Tatiana Tolonen / WAM 2007

Lilja, kevään airut

Ikinuori Lilja saa erityistä huomiota vappuna, jolloin häntä ympäröi iloinen juhlakansa. Kokoontuminen Liljan patsaalla on erottamaton osa turkulaista kevätkarnevaalia. Ensimmäisen kerran tuuheahiuksinen kaunotar lakitettiin keväällä 1929. Kesti kuitenkin lähes kaksi vuosikymmentä, ennen kuin siitä muodostui virallinen ohjelmanumero. Ennen suomenkielisten ylioppilaiden juhlinnan yhtenäistymistä 1959 sai Lilja joinakin vuosina ylioppilaslakin sekä Turun yliopiston ylioppilaskunnalta että opettajakorkeakoululaisilta. Turun Yliopiston Varsinaissuomalainen osakunta aloitti patsaan pesun vappuaattona 1960-luvun lopulla.Viime vuosina hammaslääketieteen opiskelijoiden toimeenpanema veistoksen puhdistus jättikokoisella hammasharjalla on muotoutunut symboliseksi eleeksi. Nykyisin Liljan lakitus on Turun yliopiston ylioppilaskunnan, Åbo Akademin Studentkårenin ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan yhteinen tapahtuma, joka kokoaa opiskelijoiden lisäsi suuren joukon eri-ikäistä yleisöä.

Kaikki juhlijat ja yölliset kulkijat eivät ole lähestyneet Turun symbolia vilpittömin aikein. Lilja on joutunut kohtaamaan myös julkisena veistoksena olemisen varjopuolen, julman ilkivallan. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvana teoksena Liljan kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja se saa tarpeen mukaan perusteellisen puhdistuksen konservaattorin asiantuntevassa opastuksessa muutaman vuoden välein.

Lähteet:

Wäinö Aaltosen museon arkisto