31.12.2009

Aaltonen, Wäinö (1894–1966)

Myrsky (Torpedovene S2 :n miehistön haaksirikon muistomerkki), 1930

Paljastettu 17.9.1967

Pronssi, korkeus 2,2 m (jalusta betonia, korkeus 1,4 m)

Itäinen Rantakatu 38   Wäinö Aaltosen museon ulkoterassi

Wäinö Aaltosen perikunnan ja Turun kaupungin pystyttämä

Wäinö Aaltonen: Myrsky (Torpedovene S2 :n miehistön haaksirikon muistomerkki), 1930  Kuva: Tatiana Tolonen / WAM 1997

Alkuvoimasta myrskyyn

Wäinö Aaltosen museon terassia on koristanut sen avajaisista 17.9.1967 asti Myrsky –veistos. Kyseessä oli Turun kaupungin suuri ilojuhla, Turun päivä. Myrskyn tunnelma ei kuitenkaan vaikuta lainkaan hilpeältä. Se kuvaa rajun tuulen kourissa eteenpäin askeltavaa, epätoivoiselta näyttävää naista, jonka hame ja hiukset liehuvat riepovassa tuulessa.

Aaltonen halusi itse nimikkomuseonsa eteen veistoksen, joka välittäisi dynaamista voimaa. Paikalle oli suunnitteilla muunnelmaa Alkuvoima -nimisestä nuoruudenteoksesta, jonka muovailu ei kuitenkaan koskaan ehtinyt tulla valmiiksi. Tästä syystä taiteilijan poika arkkitehti Matti Aaltonen ehdotti museon ulkoterassille Myrskyä korvaamaan taiteilijan viimeisen veistoksen hurjaa voimantuntoa.

Teosta ei oli aina tulkittu epätoivon tunneskaalassa. Aaltosen monografian kirjoittanut Esko Hakkila tulkitsi Myrskyä alkuvoiman ja jatkosodan kiihkeissä tunnelmissa vuonna 1942. Hän näki veistoksessa ”naisellisen vastineen sille miehiselle vastustus- ja taisteluhalulle, jonka Runeberg oli ikuistanut jylhimmän sankarirunoelmansa, Kuningas Fjalarin, titaanihahmossa”.

Haverin muisto

Wäinö Aaltosen museon terassilla on Myrsky -veistoksen toinen valos. Teoksen ensimmäinen valos (1929–1930) tilattiin merionnettomuuden uhrien hautamuistomerkiksi Porin Reposaareen. Teos kunnioittaa Torpedovene S 2 53 hengen miehistöä, joka hukkui myrskyn kourissa Pohjanlahdella lähellä Mäntyluotoa 4.10.1925. Muistomerkkitilauksen taustalla oli Suomen Laivastoyhdistys ja Suomen Laivaston Naisliitto. Sen puheenjohtajana toiminut Maila (Talvio) Mikkola oli veistosidean edistäjä ja patsastoimikunnan jäsen. Suomen Puolustusministeriö tilasi veistoksen vuonna 1928 suoraan kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta. Hukkuneiden muistoksi tilattu Myrsky paljastettiin torpedovene S 2:n uppoamisen 5-vuotispäivänä 4.10.1930.

Viitteitä Voiton jumalattaresta

Myrsky –veistos on tuonut monien mieleen antiikin Kreikan kuuluisan Samotraken Niken (300-200 eaa.), jonka veistostorso on nykyään Louvressa Pariisissa. Tämä maailmankuulu veistos askeltaa merituulta vastaan kuten Aaltosen Myrskykin. Kyseessä on Voiton jumalattaren hahmo, joka tilattiin aikoinaan merellä taistelleiden sotilaiden kunniaksi. On oletettavaa, että Aaltonen hyödynsi tietoisesti Samothraken Niken kuvaa teosta suunnitellessaan. Hänen Wäinö Aaltosen museolle lahjoittamassaan kirjastossa on kirja, jossa on kuulunmarmoriveistoksen kuva. Taiteilija on hahmotellut mielessään alkuperäisen veistoksen muotoja täydentämällä piirtämällä kirjan kuvan päälle puuttuvia ruumiinosia. Niin tai näin, tuli Aaltosen Myrskystä poikkeuksellisen tunnevoimainen ja mielikuvitusta kiihottava teos.