15.2.2008

Wäinö Aaltonen kansikuvataiteilijana 

Julkaistut kansikuvat ja kuvitukset

Aaro Hellaakoski: Me kaksi. Porvoo : WSOY 1945

Wäinö Aaltonen (1894-1966) teki kuvituksia eri kirjailijoiden ja runoilijoiden teoksiin yhtäjaksoisesti 1920-luvulta 1960-luvun puoliväliin asti. Yhteensä kuvituksia on lähes neljäkymmentä. Vuosisadan alun kirjailijat etsivät uutta tapaa hahmottaa maailmaa ja tutkivat modernia ilmaisua sekä vapaata runomittaa.

Wäinö Aaltosen taide sopi hyvin kuvittamaan ajan uusimpia kirjallisia virtauksia. Aaltosen tekemät kirjankuvitukset toistavat samoja teemoja kuin hänen muukin tuotantonsa. Melkein jokaisen kansikuvituksen aiheena on ihminen. Hän kuvasi mielellään kasvoja eri tavoin, usein voimakkaalla sinisellä tai kullalla korostettuna.

Kahdet kasvot

Wäinö Aaltonen kuvitti esimerkiksi Aaro Hellaakosken, Helvi Hämäläisen ja Katri Valan teoksia. Hän innostui 1920-luvulla modernismista, ja etsi uutta ilmaisumuotoa kubismista. Kaksoiskasvot, jotka on kuvattu samaan aikaan monesta suunnasta, ovat Aaltoselle tyypillistä sommittelua. Ensimmäisen kerran kaksoiskasvoaihe esiintyy Hagar Olssonin romaanissa Mr. Jeremias etsii illusionia, joka ilmestyi vuonna 1926. Kirja kertoo ahdistuneesta miehestä, joka toivoo elämäänsä muutosta. Aaltonen piirsi Mr. Jeremiaan kasvot jokaisen luvun alkuun tunnelmakuvaksi.

Runoilija Aaro Hellaakoski oli Aaltosen sisaren Lempin aviomies ja miesten välille kehittyi tiivis ystävyyssuhde. Aaltonen tutki Hellaakosken kallon muotoa maalaus- ja veistotaiteessaan. Kirjailijan useaa runokirjaa koristaa hänen jyrkkä profiilinsa Aaltosen piirtämänä. Esimerkiksi Me kaksi –runokirjan kannessa Aaltonen on kuvannut runoilijaystävänsä pään kaksoiskasvoaiheena.

Filosofista pohdintaa ja syvällisiä sävyjä 

Parrakas mieshahmo esiintyy Väinämöistä muistuttavana hahmona Aaltosen Taidehallin vuoden 1950 näyttelyluettelossa. Kannel on nojallaan hahmon polvea vasten ja jalka lepää tukin päällä. Runon vuosikymmenet -kokoelmateoksen kanteen Aaltonen piirsi saman hahmon antiikin Kreikan hengessä. Tässä kannessa tukki on vaihtunut joonialaisiksi pylväiksi ja hahmon vierellä maassa on veistoksen pää.

Aaltonen toi kansikuviinsa vahvaa symboliikkaa myös väreillä. Sininen symboloi kulttuuria, henkistä elämää. Useille kansikuvien kasvoille Aaltonen on maalannut toisen silmän sinisellä, sielun silmäksi. Aaltonen alkoi käyttää 1920-luvulla teoksissaan kultaa, joka edusti hänelle kaikkein pyhintä. Kullan mystinen vaikutelma näkyy esimerkiksi Edith Södergranin Levottomia unia –runokirjan kannessa.

Kirja kokonaistaideteoksena

Helvi Hämäläinen: Hyväntekijä, kertomus kauneuden palvojasta Porvoo : WSOY 1930

Aaltosen veistosten teemat toistuvat myös kirjankuvituksissa. Esimerkiksi Helvi Hämäläisen Hyväntekijä-romaanin kanteen Aaltonen on piirtänyt kubistisen Aleksis Kiven. Aikanaan paljon huomiota herättänyt Aaltosen kubistinen luonnos Aleksis Kiven muistomerkiksi ei vastannut ajan käsityksiä suurmiehen monumentista. Veistos toteutettiin realistisena näköispatsaana.

Aaltosen sukuhaudalle on sen sijaan sijoitettu lähes abstrakti veistos Genius Montanus. Sen kuva on myös John A.T. Robinsonin teoksen kannessa. Valmiit kirjat ovat kuvataiteen ja sanataiteen yhdistäviä kokonaistaideteoksia. Monet Aaltosen kuvittamista kirjoista ovat hänen keräämässään laajassa kirjastossa omistuskirjoituksilla varustettuina. Esimerkiksi Aaro Hellaakoski kirjoittaa Me kaksi -runokirjan etusivulla: ” Wäinö Aaltoselle kiitollisena neuvokkaasta kansilehdestä – Aaro”.

Lista julkaistuista kansikuvista ja kuvituksista:

1921 Kansikuva Aaro Hellaakosken tutkielmaan T.K. Sallinen, Karisto, Hämeenlinna

1921 Kansikuva Aaro Hellaakosken runoteokseen Elegiasta oodiin, Karisto, Hämeenlinna

1922 Kansikuva Viljo Kojon romaaniin Kiusauksesta kirkkauteen, toinen kirja suruttomista, Karisto, Hämeenlinna

1925 Kansikuva Hagar Olssonin esseekokoelmaan Ny generation, Schildts, Helsingfors

1926 Kansikuva Katri Valan runoteokseen Sininen ovi, WSOY, Porvoo

1926 Kansikuva Hagar Olssonin romaaniin Mr. Jeremias söker en illusion, Schildts, Helsingfors

1927 Kansikuva ja kuvitus Hagar Olssonin romaaniin Mr. Jeremias etsii illusionia, suom. Rakel Kansanen, WSOY, Porvoo

1927 Kansikuva P. Mustapään runoteokseen Laulu vaakalinnusta, WSOY, Porvoo

1929 Kansikuva Edith Södergranin runoteokseen Levottomia unia, suom. Uuno Kailas, Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki

1930 Kansikuva Katri Valan runoteokseen Maan laiturilla, WSOY, Porvoo

1930 Kuvitus Aaro Hellaakosken novelliin Unifantasia, Aitta 12, Otava, Helsinki

1930 Kansikuva Helvi Hämäläisen romaaniin Hyväntekijä, kertomus kauneuden palvojasta, WSOY, Porvoo

1930 Kuvitus Joel Lehtosen runoon Vanha talo, Taide 1, Helsinki

Edith Södergran: Levottomia unia

1931 Kansikuva Nuori Suomen joulualbumiin

1933 Kansikuva Hagar Olssonin romaaniin Chitambo, Schildts, Helsingfors

1933 Kansikuva Elmer Diktoniuksen esseekokoelmaan Opus 12 Musik, Schildts, Helsingfors

1934 Kansikuva Elmer Diktoniuksen teokseen Mull och moln, nöjd prosa, enkla dikter, Schildts, Helsingfors

1934 Kansikuva Unto Karrin romaaniin Mirja ja Markus, Gummerus, Jyväskylä

1934 Kansikuva Nibelungeinlaulu, saksalainen kansalliseepos, suom. Toivo Lyy, Gummerus, Jyväskylä

1940 Kansikuva Aaro Hellaakosken runoteokseen Valitut runot, WSOY, Porvoo

1945 Kansikuva Aaro Hellaakosken runoteokseen Me kaksi, WSOY, Porvoo

1945 Kansikuva Suomen taiteen vuosikirjaan, toim. L. Wennervirta, Y. A. Jäntti, WSOY, Porvoo

1946 Kansikuva Unto Karrin romaaniin Kappeli, Suomen Kirja, Helsinki

1947 Kuvitus Vladimir Majakovskin Lenin -runoelmaan, Suomi-Neuvostoliitto-seuran lehti 4, Helsinki

1948 Kansikuva Unto Kupiaisen runoteokseen Kohtalon viima, WSOY, Porvoo

1948 Kansikuva Hagar Olssonin esseekokoelmaan Jag lever, Schildts, Helsingfors

1948 Kansikuva Suomen kirjallisuuden vuosikirjaan, toim. Aaro Hellaakoski, Y.A. Jäntti, WSOY, Porvoo

1949 Kuvitus Pentti Vilppulan runoon Laulu suurelta uitolta, Suomen kuvalehti 25–26, Helsinki

1950 Kansikuva kokoelmateokseen Runon vuosikymmenet, valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897–1947, toim. Anna-Maria Tallgren-Kaila, Aaro Hellaakoski, WSOY, Porvoo

1951 Kansikuva Antti Halosen teokseen Taiteen juhlaa ja arkea, Tuusulan taiteilijasiirtolan värikkäitä vaiheita Kivestä Sibeliukseen, Tammi, Helsinki

1952 Kansikuva Aaro Hellaakosken runoteokseen Sarjoja, WSOY, Porvoo

1953 Kansikuva Aaro Hellaakosken runoteokseen Runot, WSOY, Porvoo

1957 Kansikuva Vivi Eklundin teokseen Jag minns min bror, Schildts, Helsingfors

1958 Kansikuva Finland och vi – julkaisun joulunumeroon nro 4-5, Sveriges Finlandsföreningars Riksförbund, Stockholm

1959 Kansikuva Aaro Hellaakosken teokseen Niin kuin minä näin, Karisto, Hämeenlinna

1963 Kansikuva Erkki Vuorelan runoteokseen Hiljainen vastalause, Tekijä, Helsinki

1965 Kansikuva John A.T. Robinsonin teokseen Rehellinen Jumalan edessä, suom. Helinä Kuusiola, Karisto, Hämeenlinna