1.11.2010

Leijona-suihkukaivon valot syttyivät

Leijona-suihkukaivon valaisu täydentää Vähätorin arvokkaan ja kutsuvan tunnelman. Kuva: TMK

Turunmaan Sähköyhdistys ry:n hanke valaista Leijona-suihkukaivo vanhan Pääkirjaston edessä huipentui 28.10.2010 valojen sytyttämiseen. 

Vanhan veistoksen saama säteilevä ilme viimeistelee uusitun Vähätorin tunnelman myös syksyn pimetessä.  Se luo intiimille pikku torille visuaalisen lepopaikan, jossa myös varjoilla on suuri merkitys. Leijonaa kannattelevan pylvään yksityiskohdat, vesialtaan kaareva muoto ja merihevosia yhdistävä polveileva köynnös avautuvat katseelle – valo piirtää ääriviivoja pimeyteen.

Suihkukaivon historiaa

G.A. Petreliuksen lahjoitusrahasto julkisti vuonna 1913 kilpailun monumentaalisen suihkukaivon toteuttamiseksi Turkuun. Kilpailuehdotuksia arvioineet asiantuntijat olivat yksimielisiä Samppalinnan alueen parhaasta soveltuvuudesta teoksen sijoituspaikaksi. Kesällä 1914 lahjoitusrahastokomitea julkisti sinne toteutettavaa suihkukaivoa koskevan uuden kilpailun.

Ensimmäinen palkinto myönnettiin arkkitehti Armas Lindgrenille ja kuvanveistäjä Gunnar Finnelle. Heidän ehdotustaan kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta vahvasti aatteellisena sen ei katsottu täyttävän hankkeen päämäärää pystyttää monumentaalinen suihkukaivo G.A.Petreliuksen kunniaksi.   

Pulppuavat vedet kiittävät lahjoittajaa

Hankkeen toteuttaminen jäi lepäämään vuosiksi, sillä maan itsenäistymisen rauhattomat vuodet siirsivät hankkeen valmistumista. Sotaa seuranneessa inflaatiossa hävisi suuri osa lahjoitusrahaston varoista ja suunnitelmia oli jälleen muutettava. 

Suihkukaivon sijoituspaikaksi tuli kirjastotalon edusta, jossa perustamiskustannukset olisivat edullisemmat kuin Samppalinnan kupeessa. Finnen ja Lindgrenin aikaisempiin luonnoksiin ei enää viitattu, vaan heiltä tilattiin täysin uusi suunnitelma. Taideteoksen aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, liljareliefein koristellun pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.

Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen.  Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Lahjoitusrahasto luovutti 13.05.1924 päivätyllä kirjeellä suihkukaivon Turun kaupunkikuvan koristajaksi.

Aloitteentekijänä Turunmaan Sähköyhdistys

Suvi Lapinvuo / SIT Matti Leppä Oy ja Arto Auranen / Turunmaan Sähköyhdistys ry. Kuva TMK

Turunmaan Sähköyhdistyksessä syttyi ajatus Leijona-suihkukaivon valaisemisesta, kun nykyinen puheenjohtaja Merja Lehtonen ja entinen puheenjohtaja Jarmo Harju eräänä syysiltana ohittivat vasta kunnostetun vanhan kirjastorakennuksen. Komeaa suihkukaivoa ei pimeydessä juuri huomannut. Sähköyhdistyksen Arto Auranen ja valaisintoimittaja iGuzzinin markkinointipäällikkö Riku Järvelä lämpenivät ajatukselle ja yhteinen projekti alkoi. 

Useissa koevalaistuksissa kokeiltiin valaisimien paikkoja, valon väriä ja suuntaa. Suihkukaivo on valaistu kolmella LED-valonheittimellä, jotka on sijoitettu teräksestä tehtyihin valaisinkoteloihin. Valaistus on hyvin edullinen, vuotuiset kustannukset ovat vajaat 18 euroa. Turunmaan Sähköyhdistys on vastannut valaistuksen suunnittelusta, valaisimista ja asennuksista. Valot kytketään Turku Energian katuvalaistusverkkoon.

Leijona-suihkukaivon valaistusta suunniteltiin mm. DIALux4.8. valaisuohjelmalla. Kuva: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy / Suvi Lapinvuo

Yhdistyksen historiaa

Turunmaan Sähköyhdistys ry:n logo. Kuva TMK

Vuonna 1945 perustetun Turunmaan Sähköyhdistys ry:n tarkoituksena on koota Turussa ja sen lähiympäristössä toimivat sähköalan yrittäjät sekä sähköteknisissä tehtävissä toimivat liikkeiden ja laitosten edustajat yhteisiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin. 

Pyrkimyksenä on edistää sähköalan ammatillista kehitystä, ylläpitää hyviä suhteita jäsenistön keskuudessa sekä edistää yhteisiä harrastusmahdollisuuksia. Yhdistys jakaa vuosittain mm. stipendejä ammattioppilaitosten sähköosaston oppilaille. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 106 jäsentä. 

Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvan Leena Ikosen Jäähuntu -ympäristötaideteoksen valaisu vuonna 1999  oli yhdistyksen ensimmäinen julkisen veistoksen valaistusprojekti.

Yhteistyökumppanit

Projektissa mukana vaikuttaneet: Bror Barman ja Erkki Salminen, Turku Energia. Tomi Hangisto ja Ritva Nummiora, Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Juha Hiirsalmi LSK-Project Oy.Kaija Vento, Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos.

Turunmaan Sähköyhdistys ry:n kutsusta ja jäseninä Leijona-suihkukaivon valaistuksesta ovat vastanneet seuraavat yhteistyökumppanit. Sähkösuunnittelu: Suvi Lapinvuo ja Jarmo Harju, Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy. Asennus: Heikki Lindström ja Kimmo Hallamaa, Humaliston Sähkö. Tiedotus ja yhteydenpito: Arto Auranen ja Merja Lehtonen. 

Lähteet:

Eila Kupias: G.A. Petreliuksen lahjoitusrahasto ja sen muistomerkit. Turun yliopisto. Konstvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi. Pro gradu 1994.

Ulkoveistokset_Finne, Gunnar & Lindgren, Armas: Petreliuksen suihkukaivo_WAM