29.04.2019
Turun kuuluisa Posankka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi taiteilija Alvar Gullichsenin suunnittelema Posankka on saanut kolme poikasta eri puolille Turkua. Pienoisposankat toivottavat Turkuun tulijat tervetulleiksi laivayhtiöiden terminaaleissa ja Turun lentoaseman tuloaulassa. Juhlavuoden kunniaksi Posankka on saanut myös Turun kaupunkieläimen tittelin.
Posankan tarina
Vuonna 1997 taiteilija Alvar Gullichsen oli esittelemässä Pro Cultura -säätiön hallituksen kokouksessa luonnoksia ”Posankka” -nimisestä ympäristötaideteoksesta. Gullichsen oli suunnitellut teoksen sijoitettavaksi Turun sataman alueelle ja samalla liitettäväksi Turun ympäristötaidehankkeeseen. Kesällä 1998 päätettiin, että teos sijoitetaan Helsingintien varrella olevalle Kairisnummi -nimiselle suojaviheralueelle.
Turun Sanomat uutisoi toukokuussa 1998 (TS 27.5.1998) miten Posankka tulee varmasti puhuttamaan, naurattamaan ja hämmentämään sekä kaupunkilaisia että Turkuun tulevia.
– Tämä on sitä sokeria ja suolaa, jota moderni kaupunkiyhteisö tarvitsee pysyäkseen elävänä ja vireänä, kommentoi silloinen Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Kvist.
Porsas-ankan taustalla vaikutti paitsi halu kritisoida nykyaikaista geeniteknologiaa, myös ajatus kunnioittaa turkulaisen avantgarden perintöä. Teoksesta on löydettävissä niin Kaj Stenvallin suuren suosion saavuttaneet ankat kuin Harro Koskisen aikanaan kohua herättäneet siat. Posankka kyseenalaistaa populaari- ja korkeakulttuurin näennäisen ristiriidan.
Nauvossa lopullisen muotonsa saanut Posankka lipui juhlallisesti Turkuun Aurajoen rannalle vappuna 1999.
Taiteilija Alvar Gullichsenin suunnittelema Posankka ui Turkuun vappuna Aurajokea pitkin vuonna 1999. Sympaattinen kumiankan ja marsipaanipossun risteymä on tervehtinyt Helsingintien varrella turkulaisia ja Turkuun saapuvia jo 20 vuotta.
–Posankka on nyt hedelmällisessä iässä ja sen oli aika lisääntyä turkulaisia ja muita ilahduttamaan, sanoo taiteilija Alvar Gullichsen. Posankka sijaitsee Turun ylioppilaskylän alueella kylpylähotelli Caribian edessä. Se on 7,5 metriä pitkä, reilut neljä metriä leveä ja viisi metriä korkea. Patsas on valmistettu teräsvahvisteisesta lujitemuovista. Posankan tilasi Pro Cultura -säätiö osana Turun veistoskaupunkihanketta ja patsas on osa Turun museokeskuksen kokoelmia. Gullichsen on saanut idean Posankasta nähtyään Lontoossa Warner Brosin kaupassa suurikokoisia muovisia veistoksia Väiski Vemmelsäärestä ja muista piirroshahmoista.
Posankan ensimmäiset versiot ilmestyivät öljyvärimaalauksessa sekä Laika & The Cosmonautsien levynkannessa. Posankan valmisti muovialan yrittäjä Bjarne Ölander ja originaalin muovauksen teki virolainen kuvanveistäjä Matti Varik.
Pienet posankkapatsaat ovat noin 20 kilon painoisia ja noin metrin korkuisia täysin emonsa näköisiä patsaita. Ne on tehty lasikuidusta. Patsaat on sijoitettu jalustoille Silja Linen ja Viking Linen sekä lentoaseman auloihin näkyville paikoille. Posankan tarinan kertoo kunkin patsaan juureen kiinnitetty kyltti.
Posankka on Turun kaupunkieläin
Juhlavuoden 2019 kunniaksi Posankka saa Turun virallisen kaupunkieläimen tittelin. Tämä tarkoittaa sitä, että Posankkaa pidetään esillä kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa tästä lähtien kyseisellä tittelillä.
Turun kaupunki on vuonna 1997 valinnut nimikkoeläimekseen uuttukyyhkyn, nimikkokasviksi tammen ja nimikkosieneksi kultarouskun. Ne kuvastavat kaupungin tyypillisiä ja merkityksellisiä lajeja. Valinnassa on ollut mukana silloinen Turun Ympäristösuojelutoimisto. Varsinais-Suomen maakunnalle on myös valittu nimikkoeläin, -kala ja -lintu. Ne ovat kettu, silakka ja naakka.
–Posankan nimittäminen Turun viralliseksi kaupunkieläimeksi ei uhkaa muita nimikkotittelin saaneita, vaan korostaa Posankan roolia kaupungin lemmikkinä. Kyyhky on Turun nimikkoeläin, Posankka on kaupunkieläin, selventää Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila.
Posankka taipuu myös koruiksi ja t-paitaan
Posankkaa juhlistetaan myös uudella tuotesarjalla, jonka toteutuksesta vastaa turkulainen Kristiina’s Product Design yhteistyössä Alvar Gullichsenin kanssa. Luvassa on muun muassa ekologisesti valmistettuja Posankka-aiheisia hopeakoruja, t-paitoja, kangaskasseja, lippiksiä, avaimenperiä ja leivonnaisia. Posankka on puhtaiden vesistöjen ystävä ja siksi osa tuotteiden voitosta lahjoitetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:lle.
–Halusin luoda Posankalle oman tuotesarjan, koska se on hauska ja sympaattinen hahmo. Se myös soveltuu moneen käyttöön, sanoo Kristiina Winter.
Posankka-korut on tehty luonnonarvoja kunnioittavalla eco-act-menetelmällä, jonka on kehittänyt kultaseppä Tomi Hyvärinen isänsä, edesmenneen kuuluisan korutaiteilija Matti Hyvärisen kanssa. Kristiina Winterin suunnittelemia Posankka-tuotteita on myynnissä Posankan verkkosivuilla www.posankka.fi ja myös Turun kaupungin museokaupoissa.
Nimet nimikilpailusta
Posankan kunniaksi Turun kaupunki järjesti myös nimikilpailun pikkuposankoille Facebookissa. Yli 300 ehdotuksen joukosta nimiksi valittiin Kummottis, Simmottis ja Mimmottis.
Asiasanat: