Kokoelmanosto: Reinbergin kuvailottelua

Kauniilla tussitekniikalla on maalattu kuusenlatvoja kurottautumaan korkealle taivaalle. Herkällä kädellä toteutetut yläoksat tuntuvat heiluvan tuulessa. Kun kuvaa katsoo alemmas, huomaa, että latvat ovat jatkoa jollekin muulle. Kuuset jatkuvat, mutta eri tekniikalla. Kyseessä onkin valokuva, jonka tuuheita kuusia on pidennetty lisäkaistaleella. Kuusen latvat ovat tussia ja loppuosa kuusikosta valokuvaa. Tussilla maalatut kauniit latvat tuovat kokonaisuuteen taivaallisen ulottuvuuden.

Historiallinen kuvaelma Kupittaalla. Kuva: J. Reinberg / K. E. Ståhlberg, Turun museokeskus.

Kuvan keskellä ihmisjoukko on kokoontunut pienen kumpareen päälle. Jonkinlaisia seipäitä on pystyssä ja vaakunaviirit nostettu ylös. Keskellä tapahtuu jotakin ja muut henkilöt reunustavat keskushahmoja taaempana. Käynnissä on näytelmä ja yleisöä on runsain mitoin paikalla. Suurin osa on selin kuvan ottajaan. Yleisöstä lähes kaikilla on hattu päässään. Kuvan etuala onkin täynnä erilaisia hattuja – ja muutamat niistä valokuvan päälle maalattuja.

 Kuva: J. Reinberg / K. E. Ståhlberg, Turun museokeskus.

Sama aihe on selvästi myös toisessa kuvassa, mutta sitä on hieman suurennettu ja rajattu tiukemmin keskellä olevaan ihmisryhmään niin että kuusikosta näkyy pelkkää alaosan lehvästöä – taivasta ei pilkota yhtään. Etualalta ja reunoista on myös rajattu osa kuva-alasta pois. Aihe saa nyt myös värejä ylleen. Lehvästöä on viheriöitetty. Osa keskushahmojen vaatteista ja viirit on maalattu sinisellä, oranssilla ja punaisella. Yleisön päähineitä ja selkiä on maalattu hillitympien värein. Vaikuttaa myös siltä, että näyttelijöiden kasvonpiirteitä on vahvistettu lyijykynällä. Tässäkin kuvassa yleisön hattuja on vahvistettu – ja osa niistä on kokonaan keksitty, kuten voi huomata, jos vertaa näitä Johan Jakob Reinbergin (1823–1896) tekemiä kuvia alkuperäiseen valokuvaan.

Historiallinen kuvaelma Kupittaalla. Kuva: K. E. Ståhlberg / Åbo Akademin kuvakokoelmat.

Molempien Reinbergin työstämien kuvien pohjalla oleva valokuva on otettu Turun Kupittaalla laulujuhlilla vuonna 1892. Käynnissä on historiallinen kuvaelma, joka esittää piispa Henrikiä kastamassa pakanoita. Valokuvaaja ei näytä kuitenkaan olevan Reinberg itse vaan koko Suomen laajuudessa myyntikuvia tehtaillut, Helsingissä toiminut K. E. Ståhlberg tai hänen nimissään työskennellyt kuvaaja.

Tekeekö mielesi värittää sanomalehtien ihmiskuvien päälle omia versioitasi? Jatka vain.

Ståhlbergin myyntikuvasta voi huomata, että etualan suuret, lähempänä kameraa olevat hatut ovat selvästi häirinneet Reinbergiä. Hän on häivyttänyt niitä omassa vedoksessaan ja maalannut niiden jättämän epäselvän alueen pienemmillä ja sopivankokoisilla päähineillä. Näin kaikki hatut Reinbergin versioissa ovat tasakokoisia.

Reinberg on siis reprokuvannut Ståhlbergin valokuvan ja suurentanut sitä omiin tarpeisiinsa. Hän teki ainakin kaksi versiota, joista toinen vaikuttaa olevan luonnos vielä kolmanteen versioon – prameisiin kultakehyksiin laitettuun, lähes kokonaan päälle maalattuun kuvaan.

Historiallinen kuvaelma Piispa Henrikistä Laulujuhlilla. Kuva: J. Reinberg / K. E. Ståhlberg, Turun museokeskus.

Tekeekö mielesi värittää sanomalehtien ihmiskuvien päälle omia versioitasi? Jatka vain. Tämä on jo pitkään käytössä ollut kuvataiteen tekniikka. Johan Jakob Reinberg on taitanut olla siinä lajissa taitava edelläkävijä. Reinberg käytti valokuvaa, ja muitakin kuvia, luovasti – yhdistellen eri tekniikoita vailla ennakkoluuloja ja lajityyppien raja-aitoja.

1890-luvulla tekijänoikeudet eivät olleet muotoutuneet nykymuotoonsa. Kirjallisilla teoksilla ja kuvataiteella oli suojanaan Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin. Vasta vuonna 1927 säädettiin laki oikeudesta valokuviin.

Reinberg – Enemmän kuin valokuvaaja. Turun museokeskus, Turku, 2023.

Tekijänoikeuslainsäädännön historia. Wikipedia. (haettu 19.4.2023)