Kokoelmanosto: Tulitikkuja järjestelmään kirjaamassa

Tämä oli mitä kiinnostavin sukellus suomalaiseen teollisuuteen ja mainosalaan.

19.10.2020

Ja tapahtui eräänä alkukesän päivänä, että otin leveille projektityöntekijän harteilleni sivuprojektin kirjata järjestelmään laatikollisen tulitikkurasioita. Kokonainen kokoelma, minkä museokeskus oli saanut lahjoituksena. Ajattelin että homma olisi ollut suhteellisen nopeasti tehty. Mutta kolmesataa tulitikkurasiaa ei ole mikään nopea tehtävä. Järjestelmään pitää kuitenkin kirjata sangen paljon tietoja joka rasiasta. Niin paljon, että rasia on tunnistettavissa tekstistä ilman valokuvaa. Lisäksi joka rasia piti numeroida ja valokuvata. Joten sivuprojektissa oli työmaata. Mutta älkää missään nimessä luulko, että valitan! Tämä oli mitä kiinnostavin sukellus suomalaiseen teollisuuteen ja mainosalaan. Olihan rasioita viime vuosisadan alkupuoliskolta asti aina 80-90 luvun taitteeseen. Tarjolla oli siis hyvin pitkäaikainen näkymä suomalaiseen mainostamiseen.

Äidinkielen villi länsi

Ensimmäisenä pistää silmään rasioiden tekstien suhde kielioppiin sekä kirjoittamisen sääntöihin ja konventioihin. Mainostekstit jättävät nämä kaikki täysin ja brutaalisti huomioimatta. Välillä koko rasian teksti voi olla pienillä kirjaimilla. Välillä yksi sana seassa voi olla kirjoitettuna pelkästään isoilla. Välimerkkejä on käytetty säästeliäästi, jos ollenkaan. Teksti oli pahimmillaan todella kaoottista luettavaa sekä järjestelmään kirjattavaa. Joskus ei voinut kuin hieroa ohimoitaan ja todeta, että nyt pitää vain unohtaa konventiot ja toistaa teksti juuri kuin se on rasian kannessa. Vaikka kuinka sieluun sattuu. Olen aina tiennyt, että kieli on elävä asia ja on aina muutoksessa. Mutta nämä menneitten vuosikymmenten mainosmiesten kielikuvat tekivät aika hurjia mutkia.

Tikkumme kotona ja maailmalla

Suomalainen tulitikkuteollisuus on ollut selkeästi suurta. Tehtaita ja yhtiöitä on ollut useampia. Tikkuteollisuus alkoi suomessa 1800-luvun puolivälissä. Mutta viimeiset tehtaat ovat lopettaneet jo 1990-luvulla.

Olin kuitenkin aina luullut että, että tulitikut olivat jotain, mitä tuotettaisiin lähes kaikkialla maailmassa. Kuinka väärässä olinkaan. Jo tässä pienessä kokoelmassa esiintyi askeja, jotka olivat etikettien perusteella menossa ainakin Yhdysvaltoihin, Tanskaan, Neuvostoliittoon sekä jonnekin päin arabiankielistä maailmaa. Mutta tikkuja on viety käytännössä kaikkialle maailmassa.

Kuva: TMK.

Etiketit ovat hyvinkin erilaisia eri puolilla maailmaa. Samoin tikkujen väri on ollut erilainen ympäri maailmaa. Hauskana detaljina huomasin Herkuleen olevan suosittu motiivi ulkomaille menevissä etiketeissä. Useammassa kokoelman ulkomaisessa rasiassa oli tämän myyttisen voimamiehen kuva ja nimi.

Korneja, kaksimielisiä, rasistisia ja ennen kaikkea trustivapaita

Kaikkien rasioiden teemat eivät enää pidä vettä nykypäivänä. Jotkut ovat auttamattoman kolonialistisia sekä rasistisia. Esimerkiksi Bokono-merkkisten tikkujen rasian etiketti on kuvakieleltään kuin vanhoista mustavalkoisista Tarzan-elokuvista. Värien ollessa hyvin vahvat, mustaa ja punaista, näyttää rasia nykykatsojan silmään lähes väkivaltaiselta.

Bokono-tulitukkujen rasia, jossa tummaihoinen mies esitetty alkuasukkaana, taustalla maja.

Kuva: TMK.

Homelite moottorisahaa mainostava rasia on taas värimaailmaltaan 80-luvulle sopivaa neonpsykedeliaa. Mutta huolimatta että mainos sopisi kuin nakutettu Blade Runner-elokuvan hologrammimainoksiin, on mainos 60-luvun suomesta.

Värikäs Homelite-moottorisahan mainos tulitikkurasiassa.

Kuva: TMK.

Jotkut mainokset ovat nykysilmään vähän enemmän erikoisia. Samoin yhtiöiden nimet ja palvelukonseptit. Mainio-Margariini on nykytuotenimiin verrattuna yksinkertainen nimi. Vastaavanlaisiin nimiin törmää lähinnä Aku Ankka lehdessä. Mainio-Margariini voisi olla hyvin Akun seuraava työpaikka? Kesoilin Arvopostia-mainoksessa DDR-henkiseen univormuun pukeutunut nainen on melkein ahdistava. Ajatus että huoltoasemalta saisi vakuutuksia on yhdistelmänä jopa nykypäivänäkin palvelutarjonnassa erikoinen. Mainoslauseet ovat kenties aina olleet vähän outoja. Mutta en ymmärrä ”virkisty viisaasti” slogania. Onko juuri mainostetulla kahvilla virkistyminen viisasta? Onko kahvi viisasten juoma? Vai onko virkistäytyminen viisasta? Miten kahvi ja viisaus liittyvät toisiinsa? Niin hirveästi kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Edes kuppi kahvia ei viisastuttanut.

Tulitikkuaskit margariinimainoksella, arvoposti-mainoksella ja kahvimainoksella.

Kuva: TMK.

Kaksimielisyydet lienevät ihan nykykatsojan, tai kirjoittajan silmissä. Mutta jokainen voi mennä katsomaan mitä kokoelmasta löytyy. Jotkut sanakäänteet ovat sellaisia, että jää miettimään, että onkohan tämä ihan loppuun asti mietitty mainoslause.

Mainosten kieli ja kielikuvat ovat ymmärrettävästi vanhahtavia. Tietynlaisen korniuden ja tahattoman huumorin lisäksi, voi tekstin silti kuulla mielikuvituksessaan vanhojen suomifilmien hahmojen äänillä. Näissä on tiettyä retroviehätystä. Vanhojen jo kadonneitten kauppaketjujen yksinkertaiset logot, unohdetut mainosmaskotit sekä valokuvat kauppiaista ovat kuvakieltä, jonka kaltaista ei ole paljoa jäljellä nykymaailman mainoksissa.

Moni rasia myös mainostaa tikkujen olevan trustivapaita. Eli valmistava yhtiö ei kuulu minkäänlaiseen taloudelliseen yhtymään. Tämä vaikuttaa olleen erittäin kova mainoslause ympäri maailmaa. Jossain rasioissa on myös maininta, että rasian sisältö on ns. hukkatikkuja eli sekundalaatuisia tikkuja. Näitä on esim. myyty halvemmalla, tai annettu työntekijöille, riippuen yhtiön politiikasta.

Mielenmaisemaa

Jotkut rasioiden etiketit kuvastavat myös enemmän aikakautensa mielenmaisemaa. On vaikea muodostaa tämän pienen otannan kanssa tästä kunnollista kuvaa. Nämä ovat pienessä osassa kokoelmaa. Mutta jossain on kuvattu ilman mainoslauseita vain paikallisia maisemia tai reippaita urheilijoita. Paikallisissa maisemissa vaikuttaa yleisenä teemana olevan paikallinen kulttuurimaisema tai suuret teolliset saavutukset, kuten mahtava teräspalkkisilta tai tuulimylly. Mitä tässä on haettu, jää toistaiseksi epäselväksi. Eräällä valmistajalla on nähtävästi ollut kokonainen sarja erilaisia kansallispukuja kuvaavia etikettejä. Ei ole varmaa kuinka hyviä representaatioita kaikki kuvien puvut ovat. Mutta ne antavat kuvaa siitä, kuinka kansallispuvut on tahdottu rasioiden ajankohtana nähdä. Sotilasteemat ulottuvat myös tulitikkuaskeihin. Toinen valmistaja on taas kuvannut rasioihinsa erilaisia laivoja. Yksi rasia julistaa asiaan kuuluvien symbolien kanssa tikkujen olevan laivaston tulitikkuja. Ei ole selvää onko tämä ollut laivaston kanttiineissa myytävä rasia, vai pelkkä mainoskeino. Tai kuten humoristisesti mietin, että vain laivasto saa käyttää juuri näitä tikkuja.

Laivaston tikkurasia ja kaksi rasiaa, joissa kuvia kansanpuvuista.

Kuva: TMK.

Myös erilaisia autoja esiintyy keräilykuvina askien kääntöpuolella. Keräily on aina ollut suosittu harrastus.

Sivistystä

Rasioiden etikettejä on myös käytetty, ellei ihan sivistämiseen, niin ainakin opettamiseen, opastamiseen ja asennevaikuttamiseen. Kokoelmassa on useita erilaisia liikennekäyttäytymiseen vaikuttamaan pyrkiviä etikettejä, osa vakuutusyhtiön kustantamina. Toisissa taas on nuoremmillekin ikäpolville tuttu palokärki, joka opastaa etenkin lapsia varovaisuuteen tulen kanssa.

Kaitse ja kasvata -tekstillä varustettu rasia ja Näe ja näy-tekstinen rasia, jonka kuvassa mies autolla liikenteessä.

Kuva: TMK.

Elokuvia

Erikoinen detalji on, että ulkomaiset elokuvat vaikuttavat olevan enimmäkseen punavalkoisissa väreissä, kun taas kotimaiset lähinnä vihreävalkoisissa väreissä. Tämä ei vaikuta olevan kiinni elokuvan valmistumisvuodesta tai genrestä. Olisikin hauska tietää mistä moinen jako on saanut alkunsa, vai onko jako vain sattumaa kokoelmissamme. Mainoksia on meidän kokoelmiimme lisätyissä useista menneiden aikojen suosituista genreistä. On toimintaa, westerniä, romantiikkaa. Sekä kotimaista elokuvaa eri genreistä. Samoin ne edustavat eri aikakausia karkeasti 50-luvulta 70-lukuun. Esimerkiksi elokuva Risti ja liekki on 50-luvulta ja MASH taas 70-luvulta.

Punasävyisissä askeissa elokuvien mainoksia.

Kuva: TMK.

Vihreissä ja sinisissä askeissa elokuvien mainoksia.

Kuva: TMK.

Mutta huolimatta siitä, että tämä oli yksi kiinnostavimmista sukelluksista historiaan tänä vuonna, kolmensadan askin jälkeen vieläkin, nukkumaan mennessäni kaikuu päässäni katoavan mantran lailla askien merkintä tikkujen määrästä: ”Keskim. 50 i medelt. Keskim. 50 i medelt.. Keskim. 50 i medelt...”

Koko näyttö