Kokoelmanosto: Visa kuninkaallinen

Nykyisen Suomen alueella valmistettiin visakoivusta piipun pesiä ja miekkojen kahvoja jo 1600–1700-luvuilla.

Visa kuninkaallinen

Suomen arvokkaimpiin puulajeihin kuuluva visakoivu on kuninkaallisten sukua. Nykyaikana sen rinnalle on tullut nopeammin kasvava mikrolisätty kuningatarvisa, yksi visaklooneista.  Nykyisen Suomen alueella valmistettiin visakoivusta piipun pesiä ja miekkojen kahvoja jo 1600–1700-luvuilla. Venäjän kielessä visakoivua merkitsevä ilmaisu ”Karjalan koivu” juontaa juurensa 1700-luvulla tsaarin hovin visasta valmistettuun äärettömän upeaan kalustoon.

Visakoivusta tehty asa-merkkinen radio, Kuva: TMK.

 Saksaan ja Itävaltaan visakoivun käyttö on levinnyt Venäjältä. Saksan kielessä puu on tunnettu nimin Kaiser-birke (keisarin koivu), Maserbirke ja Wisabirke (visakoivu).  Sana visa onkin tullut kantasuomalaiseen sanastoon saksan kielestä, minkä Daniel Jusleniuksen sanakirja mainitsee. Visaa merkitsevää sanaa ei ole juuri muissa kielissä.

Keittiössä useimmat puiset astiat olivat visaa tai pahkaa ennen kimpiastioiden aikaa. Käsistään kätevät miehet valmistivat visasta puntareita, lankavyyhdin kerimisessä käytettäviä kerinpuita tai kynttilänjalkoja. Tällaisia esineitä löytyy kotiseutumuseoiden kokoelmista.

Visakoivuinen eläimenmallinen piipunpesä. Kuva: TMK.

Museokeskus ja visaesineet

Museokeskuksen hallinnoimassa esinekokoelmassa on monenlaisia visaesineitä: on huonekaluja, kuten sohvia ja penkkejä, puheenjohtajan nuija, viestikapula ja jopa tasavallan presidentin myöntämä viennin edistämispalkinto. Visaa on hyödynnetty materiaalina myös työkaluissa, kuten suutarin käyttämässä vasaraa muistuttavassa ampuusissa ja viilan kahvoina sekä öljykupissa. Visaesineet mainitaan museokeskuksen luetteloissa 41 kertaa.

Luostarinmäellä visaesineitä on esillä kahdessa verstaassa. Tupakkaverstaassa on esillä kolme hienoa piippua, joiden pesät on tehty visakoivusta. Kultasepän verstaassa on piipunpesiä, jotka on koristeltu hopeisin heloin. Aikanaan Turussa toiminut tupakkatehtailija Fredric von Rettig (1843–1914) on ollut vaikuttamassa tupakkapihan syntyyn.

 

 

 

Tietoa kirjoittajasta

Mikko
Urpo
Projektityöntekijä
Turun museokeskus
Asiasanat: