Lukutaidon tukemisessa tarvitaan kirjastoja jatkossakin

OKM:n Sivistyskatsauksessa tarkastellaan kirjastonkäytön muutoksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsaus ilmestyi viime viikolla ja on ensimmäinen koko ministeriön toimialaa tarkasteleva tilannekuva. Siinä on tarkastelu myös kirjastonkäytön muutoksia ja tehty hälyttäviä huomioita, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastoissa. 1960-luvulta 1990-luvulle kirjastojen kokoelmat ja lainaajamäärät kasvoivat vahvasti, mutta sen jälkeen mittarit ovat kääntyneet laskusuuntaan. Kirjastojen käyttö oli huipussaan 1990-luvun lamavuosina. Selvitys nostaa esille uhkakuvan, että laajasti väestön tavoittava yleinen kirjastolaitos jää historialliseksi välivaiheeksi.

Kokonaisuutenaan kirjastojen rahoitus on mennyt alaspäin 1990-luvulta alkaen ja aineistomäärärahat ovat enää noin puolet huippuvuosista. Tätä Suomen kirjastoissa pyritty kompensoimaan perustamalla kirjastokimppoja, jolloin usean kirjaston kokoelmat ovatkin koko kimpan alueen asukkaiden käytössä. Näin kirjastojen kokoelmien laadusta ja kysytyimpien teosten riittävyydestä on voitu huolehtia yhteistyössä. Käytännössä asiakkaiden varaukset ovat yhdessä ja samassa jonossa ja kirjastojen välillä ovat säännölliset kuljetukset, juuri niin kuin meillä Vaski-kirjastoissa. Mutta tuntuma on, että varausjonot ovat pidentyneet vuosien varrella. Tämä kirjastojen yhteistyö näkyy myös siinä, että Vaski-kirjastojen alueella tarvitsee vain yhden kirjastokortin. Selvityksessä on jätetty huomiotta tämä iso muutos kirjastojen toiminnassa ja on nähty kirjastokortin käyttäjien väheneminen vain käytön vähenemisen näkökulmasta. Kokonaisuutenaan Suomessa lainausmäärät ovat laskeneet ja tämä vaatisi tarkempaa alueellista tarkastelua. Kirjastojen tilanteet vaikuttavat eriytyneen vahvasti.

Turussa viime vuonna kirjastossa kävijöiden määrä on yhä 26,5% vähemmän kuin vuonna 2019, sen sijaan lainaus oli 4% enemmän kuin vuonna 2019. Ylipäätään kirjaston käyttöä kannattaa tulkita laina- ja kävijämäärien kautta eikä kirjastokortin käyttäjiä laskien. Itse seuraan lisäksi tarkkaan, miten käyttäjäkoulutusten määrä kehittyy. Tavoite on, että tavoittaisimme tietyt perusopetuksen luokka-asteet kokonaan. Oma tulkintani on, että korona jälkeenkin kirjastossa käydään harvemmin ja ehkä vain yhden perheenjäsenen voimin. Lisäksi kirjaston tapahtumiin on osallistuttu aiempaa vähemmän. Suurta huolta kirjastonkäytön laskusuunnasta en osaa tuntea.

Selvitys käy huolellisesti läpi oppimistulosten laskua. Myös meillä kirjavinkkarit ovat huomanneet, että entistä enemmän vinkkauskirjoissa tulee olla mukana helpompia tekstejä ja selkokirjoja. Selvityksen mukaan nuoret ja nuoret aikuiset käyvät aiempaa vähemmän kirjastoissa. Mikäli oppimistulokset jatkavat heikentymistä ja nuoret eivät tunne kirjastoa omakseen, on syytä huolestua kirjaston tulevaisuudesta ja panostaa aiempaa vahvemmin pienten lasten ja perusopetuksen oppilaisiin. Vahvemman lukutaidon tukemisessa tarvitaan kirjastoja jatkossakin ja tähän työhön tarvitaan ammattilaisia ja monipuolisia kokoelmia.

Perjantaina iltapäivällä kävelin pääkirjaston Uutistorin läpi ja siellä oli lehdenlukijoita, tulostajia ja opiskelijoita - lähes kaikki pöydät käytössä. Epäilen, että tuskin kukaan näistä asiakkaista käytti kirjastoreissullaan kirjastokorttiaan, sen sijaan kävijälaskuriin tallentuivat käynnit. Minusta näin on hyvä.

Sivistyskatsaus 2030 - Työversio (okm.fi)

kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula

Tietoa kirjoittajasta

Rebekka
Pilppula
kirjastopalvelujohtaja
Kirjastopalvelut, vapaa-ajan palvelukokonaisuus