Turkuun uponneista kylistä

Miten kylistä tuli kaupunki ja onko vanhoja kyliä edelleen löydettävissä Turusta? Tätä museolla on pohdittu ja tutkittu pitkään. Kyläkirja tai Uponneet kylät -nimellä kulkenut museon tutkimushanke on ollut vireillä 2010-luvulta lähtien, sillä kylien historiaa on ehditty tutkimaan vähitellen, virkatyön ohella.

Ja nyt vihdoin marraskuun lopulla 2021 tutkimuksemme näkee päivänvalon, kun kirjamme Turun kaupungin uumeniin kadonneista ja sulautuneista kylistä ilmestyy. Kirjan kirjoittajat ovat Turun museokeskuksen tutkijoita, osa edelleen museolla töissä, osa jo eläköityneitä tai muihin tehtäviin siirtyneitä.

Kakkaraisten eli myöhemmin Koivulaksi nimetyn tilan rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla. Kuva: Turun museokeskus

Lähtökohtana hankkeessa oli selvittää, miten vanhat talonpoikaiskylät ovat uponneet Turun kaupunkirakenteeseen ja kertoa niiden historiaa. Aika harva tulee ehkä ajatelleeksi, että varsinainen Turku oli alkujaan hyvin pieni pläntti Aurajoen rannalla, kahden vanhan suurjakokunnan Nummen ja Räntämäen välissä. Nuo jakokunnat tunnettiin myöhemmin Kaarinan ja Maarian pitäjinä, ja niiden kylistä kasvoi vähitellen nykyinen Turku.

Aurajokea ja tuomiokirkkoa lähinnä olleet Maarian ja Kaarinan kylät eli Maarian Aninkainen ja Kaarinan Skarpakulla, Askainen, Korppolainen ja Vilkkilä sulautuivat osaksi uutta kaupunkia jo keskiajalla, mutta laajemmalle kaupunki alkoi levitä 1800-luvun loppupuolella. Silloin muodostuivat ensimmäiset esikaupungit, myöhemmin sotien jälkeen rakentuivat omakotitaloalueet ja lähiöt. Niiden jalkoihin jäivät vanhat kylämäet ja viljelysmaat. Vähitellen kylien keskukset, yhden tai usean maalaistalon muodostamat kokonaisuudet purettiin tai ne jäivät puristuksiin uudisrakennusten keskelle.

Suikkilantien ja Satakunnantien risteys oli vilkas jo vuonna 1979. Taustalla näkyy Teräsrautilan tilan sittemmin puretut rakennukset. Paikalle rakennettiin Citymarket. Kuva: Turun museokeskus/Tapani Tuovinen.

Näin kylät sulautuivat ja katosivat Turun kaupungin uumeniin. Monen kylän kohtaloa voisia kuvailla sanoin ”olipa kerran kylä”. Osasta on jäljellä konkreettisesti vanha kylätontti maalaistaloineen tai kartanorakennuksineen, toisista nimi tiestössä. Usean Turun nykyisen kaupunginosan nimen taustalla on kuitenkin vanha jo keskiajalta periytyvä kylänimi.

Sen jälkeen, kun Raunistulasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta, raja kaupungin ja Maarian pitäjän välillä siirtyi Aninkaisten sillan tienoilta edemmäs. Kuva on otettu 1930-luvun lopulla. Kuva: Turun museokeskus/Veikka Ståhlberg.

Uutta tietoa ja löytöjä arkistojen uumenista

Näistä, kaikkiaan 62 kylästä kertoo Museokeskuksen uusi kirja Kylistä kasvoi Turku. Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Kylistä on laajempana yhteenvetona viimeksi kirjoitettu Kaarinan ja Maarian pitäjien historioissa 1940–1950-luvuilla ja Raision kylien osalta Raision historiassa 1960-luvulla. Sen jälkeen kylien alueilla on tapahtunut paljon. Museokeskuksen tutkimus ulottuu historian hämäristä nykypäivään ja kertoo myös mitä kylissä ja alueilla on tapahtunut sen jälkeen, kun suuret alueliitokset tehtiin ja kylät siirtyivät maalaiskunnista osaksi Turkua.

Kaikkea mitä aiemmissa pitäjähistorioissa on kirjoitettu, emme halunneet suinkaan toistaa, vaan olemme etsineet uutta tietoa. Nyt on arkistoja kaiveltu urakalla. Ja vanhojen kuvien etsiminen oli suorastaan riemullista, tosin paikoin myös vaikeaa. Kirjassa on todella paljon ennen julkaisemattomia kuvia kadonneesta ja muuttuneesta ympäristöstä.

Koska Turku on iso alue, tutkimusprojektissa oli tehtävä rajauksia. Pois jäivät ne kylät, joista on viime vuosikymmeniä tai ainakin 1950-luvun jälkeen kirjoitettu jotakin. Mukaan mahtui kuitenkin 62 kylää ja yli 400 valokuvaa, ulkopuolelle jäivät Hirvensalon, Kakskerran ja Paattisten kylät.

Antoisia lukuhetkiä kaikille. Toivottavasti nautitte lukukokemuksesta yhtä paljon kuin me olemme nauttineet näiden turkulaistuneiden kylien tutkimisesta. Näistä kylistä kasvoi Turku!

Kylistä kasvoi Turku -kirja tulee myyntiin Turun museokeskuksen museokauppoihin sekä museokauppojen Hansakorttelin pop up -myymälään marraskuun loppupuolella. 

Pääkuva: Lausteen tilan viereistä peltoaukeaa 1930-luvulla lännestä kuvattuna. Kuva: Turun museokeskus.