Nopeutta ja vapautta

Merilä oli jo 23-vuotiaana perustanut polkupyöräliikkeen Maarian- ja Brahenkadun kulmaukseen vuonna 1898

Polkupyörät olivat 1800-luvun lopussa erityisesti kulttuuriväen suosiossa, koska pyörä toi vapautta mennä mihin halusi. Junalla ei päässyt kaikkialle ja yksityisten hevoskyytien hankkiminen oli sekin rajoittavaa ja usein heille liian kallista. Pyörä mahdollisti nopean ja helpon liikkumisen. 

Polkupyörät alkoivat yleistyä kulkuvälineinä 1900-luvun alussa, kun niiden hinnat laskivat massatuotannon myötä. Tämä mahdollisti pyörän hankinnan yhä useammalle, ja pyöräily levisi maaseutukaupunkeihin ja maaseudulle. Pyörien tekniikka oli myös kehittynyt sellaiseksi, että ne olivat käytännöllisiä kulkuneuvoja. Kun pyörä muuttui arkiseksi kulkuneuvoksi, yläluokka vähensi pyöräilyä. He eivät halunneet samaistua uusiin pyöräilijöihin ja heillä oli jo uusia leikkikaluja, kuten moottoripyörät ja autot. 

Pyörien yleistyminen mahdollisti pidempien työmatkojen kulkemisen

Polkupyörä laajensi omistajansa elinpiiriä tuntuvasti. Naisten pyöräilyssä varsinaista läpimurtoaikaa olivat 1920- ja 30-luvut. Polkupyöristä tuli erityisesti nuorten naisten kulkuneuvoja. Jalankulkuun verrattuna nelin-viisinkertainen nopeus pidensi samassa suhteessa liikuttua matkaa. Pyörien yleistyminen mahdollisti pidempien työmatkojen kulkemisen sekä järjestö- ja harrastustoimintaan osallistumisen heillekin, jotka asuivat kauempana kyläkeskuksista.
 

Turun museokeskuksen kokoelmassa oleva Aino-polkupyörä, jonka on valmistanut Suomen Polkupyörä- ja Kone-tehdas Oy. Kuva: Ville Mäkilä/TMK.

Tämän mallinen Aino polkupyörä löytyy Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy:n vuoden 1934 hinnastosta. Tehdas työllisti 1930-luvulla parhaimmillaan noin 400 henkilöä ja sen pyöriä myytiin muun muassa tuotemerkeillä Olympia, Kiri, Aino, Luxus, Tähti, Svensk Fauber ja Eagle sekä Supo.

Uutena Aino on varmasti ollut omistajansa ylpeys ja antanut liikkumisen vapautta. Turun museokeskuksen kokoelmissa oleva Aino-polkupyörä on jo jättänyt loiston päivät taakseen. Kaikki metalliosat ovat enemmän tai vähemmän ruosteessa, hameensuojusverkko on kadonnut, satulan ompeleet irvistävät ja ketjusuojus on vaihdettu. Rungon linjakkuus ei kuitenkaan ole kärsinyt.  

Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy:n hinnastossa Ainoa kehutaan laatuvalmisteeksi, jonka kehys on ollut parasta kylmävedettyä saumatonta teräsputkea, ja se on ollut hienosti mustaksi emaloitu. Ohjaustangossa on ollut loistava niklaus, ja vanteet ovat olleet hienosti lakeeratut ja raidoitetut. Rungon mustasta emaloinnista on edelleen jälkiä, samoin ohjaustangon niklauksesta. Myös lokasuojien koristeraidoitukset ovat edelleen nähtävissä ruosteen alla. 

Suomen ensimmäinen polkupyörätehdas perustettiin Turkuun

Kustaa Merilä perusti Turkuun Suomen ensimmäisen polkupyörätehtaan 1900-luvun alussa, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy. Merilä oli jo 23-vuotiaana perustanut polkupyöräliikkeen Maarian- ja Brahenkadun kulmaukseen vuonna 1898, jolloin polkupyörä oli juuri yleistymässä rikkaiden leikkikalusta koko kansan kulkuneuvoksi. Aluksi Merilä myi amerikkalaisten tuontipyörien lisäksi aseita, ompelu- ja kutomakoneita sekä veneitä ja niiden moottoreita. Tehtaalle rakennettiin uudet tilat 1930-luvulla Kirkkotielle. 

Tuotannon ohella Merilä piti myös pyörien jakelun omalla vastuullaan. Merilän myyntiorganisaatio kasvoi 1930-luvun loppuun mennessä 14 myymälän valtakunnalliseksi ketjuksi, joka myi myös suksia, potkukelkkoja sekä erilaisia maatalouskoneita. Omien liikkeiden lisäksi pyöriä myivät asiamiehet ja kauppamatkustajat. Tehtaan toiminta loppui konkurssiin, kun Merilä kuoli 1960-luvun alussa.   

Lähteet:

  • Kuva, Heikki 1988. Kaksipyöräisten vuosisata. Jyväskylä 
  • Kupila Sanna, toim. 2004. Sisua, siloa ja sinappia. Merkkituotteita Turusta. Turun maakuntamuseo - Julkaisuja 6. Turku 
  • Suomen Polkupyörä- ja konetehtaan polkupyörien ja osien hinnasto vuodelta 1934 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2015-pp00008688 viitattu 30.4.2021

Tietoa kirjoittajasta

Riina
Nurmio
Amanuenssi
Turun museokeskus