Päiväunilla höyrylaivassa

Minne väsynyt nuori nainen mahtaa olla matkalla?

Valokuvia etsiessäni olen törmännyt useamman kerran tähän kiehtovaan valokuvaan, jossa nuori nainen on päiväunilla höyrylaivan kannella. Hän on käpertynyt nukkumaan laivan peräosaan köysiä sisältävän korin ja laivan kaiteen päälle.

Kauniisti pukeutunut nainen on laittanut päänsä alle huivinsa pehmusteeksi. Olkihattunsa hän on laittanut pyöreän säkin päälle. Säkin alla ja takana on puulaatikoita. Kyseessä on kesäaika, sillä hänellä on arkivaatteina vain ohut vaalea pitkähihainen korkeakauluksinen pusero, jonka kaulus ja hihansuut on kirjailtu sekä pitkä tumma hame. Vaatteiden perusteella kuva on otettu 1900-luvun alussa tai 1910-luvulla. Hänen nukkumispaikkansa on hieman erikoinen. Onkohan Turun Sanomien kuvaaja pyytänyt naista asettumaan kuvattavaksi köysikorin päälle vai onko tilanne aito kuvaajan vain hoksatessa mielenkiintoisen kuvausaiheen?

Höyrylaiva on satamassa, sillä laivan vieressä on laiturintapainen alue. Taustalla näkyy hieman haaleasti mutkittelevaa jokea ja rannalla kasvavia lehtipuita. Kuvan oikeassa yläreunassa näkyy hieman rakennusta. 

Kuva: Nainen nukkuu köysikorin päällä laivassa Kuvaaja: Turun Sanomat. Turun museokeskuksen valokuvakokoelmat. 

Valitettavasti kuvatiedot eivät kerro mitään kuvan ottopaikasta tai nukkujasta. Olisi mielenkiintoista tietää minne ja missä väsynyt nuori nainen mahtaa olla matkalla? Oliko hän käynyt asioimismatkalla Turussa, vaihtamassa työpaikkaansa tai muuttamassa matkatavaroiden kanssa? Kuvasta selviää, että matkanteon mahdollisti Turun ja lähiseudun välinen höyrylaivaliikenne. 

Turussa höyrylaivaliikenne oli alkanut jo 1830-luvun loppupuolella. Höyrylaivaliikenteeseen kuului alusta alkaen matkustajien kuljetus, kun taas purjelaivat keskittyivät enemmän rahdin kuljetukseen. Matkustajasatama oli Samppalinnan alapuolella, johon kauppaneuvos ja tupakkatehtailija P.C. Rettig rakennutti 1865 matkustajille paviljongin (nykyinen Samppalinnan ravintola). Laivakoon suurentuessa ja Aurajoen madaltuessa lietteen vuoksi ulkomaan liikenne Pietariin ja Tukholmaan siirrettiin Alempaan höyrylaivasatamaan Puistokadun päähän vuonna 1889. Mutta jo vuonna 1898 talvilaivaliikenne siirrettiin Kanavaniemelle, jonne ulkomaan matkustajaliikenne siirtyi kokonaan 1900-luvun alussa. 

Kuva: Ylempi höyrylaivasatama Aurajoen itärannalla ja saaristolaisveneitä joen länsirannalla 1800–1900 -luvun vaihteessa.
Kuvaaja: C.J. Schoultz. Turun museokeskuksen valokuvakokoelmat. 

Pienemmät rannikko- ja saaristolaivat jäivät Ylempään höyrylaivasatamaan Auransillan kupeeseen. Kesä 1890 Turussa oli vilkas, sieltä lähti yli 40 säännöllisesti liikennöivää saaristo- tai rannikkohöyrylaivaa viikossa lähiseudun ja saariston kaupunkeihin sekä pitäjiin. Tämä laivaliikenne oli tärkeää ihmisille ja taloudelle ennen kunnollisten maanteiden kehittymistä. Höyrylaivaliikenne jatkui vilkkaana aina 1920-30-lukujen lopulle asti, jolloin linja-auto liikenne alkoi pikkuhiljaa teiden parantumisen sekä siltatekniikan kehittymisen myötä syrjäyttää laivaliikennettä. 

Kuva: Vuodesta 1898 lähtien säännöllistä talvilaivaliikennettä Tukholmaan ajava höyrylaiva Bore Alemmassa höyrylaivasatamassa. Kuvaaja: Rurik Hjelt. Turun museokeskuksen valokuvakokoelmat. 

Vuonna 1939 vähentynyt saaristolaivaliikenne siirrettiin uuden Martinsillan rakentamisen vuoksi Alempaan höyrylaivasatamaan. Sota-ajan jälkeen polttoainepula vilkastutti hetkellisesti saaristolaivaliikennettä, mutta 1960-luvulla alkaneen autoistumisen ja yksityisten moottoriveneiden yleistymisen takia saaristolaivaliikenne hiipui. Nykyään Turun pienemmillä laivoilla tapahtuva meriliikenne palvelee lähisaaristoon meneviä vapaa-ajan viettäjiä. Saaristolaivojen lähtöpaikka on edelleen ”Alemmassa höyrylaivasatamassa” Martinsillan alapuolella.

Tietoa kirjoittajasta

Sari
Pihajoki
Tutkija
Turun museokeskus