Wäinö Aaltonen

WÄINÖ – “Minä tahtoisin, että sydämeni olisi kuin kivi”

Wäinö Aaltonen (1894–1966) oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosien merkittävin kuvataiteilija. Monia kansallisesti tärkeitä julkisia veistoksia toteuttanut taiteilija valmisti myös Eduskuntatalon istuntosalin figuurit 1930-luvulla. Turun kaupunkikuvaa kaunistaa yhteensä 11 Aaltosen ulkoveistosta, mm. Turun Lilja ja Paavo Nurmen patsas. Aaltonen oli romanttinen taiteilijaluonne, jonka maalaukset ja veistokset ovat usein hengeltään idealisoituja ja kubistisesti tyyliteltyjä. Muotokuvatuotannossa hän tulkitsi mallejaan persoonallisuutta kunnioittaen.

Wäinö Aaltosen teokset Turun kaupungin taidekokoelmassa

Turun kaupungin taidekokoelman rungon muodostaa Wäinö Aaltosen lahjoittama peruskokoelma. Se koostuu taiteilijan piirustuksista, luonnoksista, grafiikasta, maalauksista ja veistoksista sekä hänen kouluaikaisista teoksistaan. Kokoelmaa täydennetään teoshankinnoin ja ottamalla vastaan lahjoituksia. Museon aulassa kävijää tervehtii kokoelman kookkaimpiin kuuluva teos, yli nelimetrinen herkän naisellinen Suomen neito. Aaltosen teoksia esitellään näyttelyissä ja niitä on myös pysyvästi esillä museon atrium-pihaa ympäröivissä tiloissa.

Kirjasto

Wäinö Aaltonen keräsi elämänsä aikana 8000 niteen kirjaston. Hartaan bibliofiilin kiinnostuksen kohteina olivat taidekirjallisuuden lisäksi suomalainen ja ulkomainen kauno- ja tietokirjallisuus. Kirjaston ainutlaatuisuudesta kertoo se, että sen vanhin opus on 1500-luvulta peräisin oleva väitöskirja. Taiteilijan nimikkomuseota perustettaessa taiteilijan kirjasto siirrettiin Wäinö Aaltosen museoon, jossa sillä on omat tilat.

Arkisto

Wäinö Aaltonen lahjoitti nimikkomuseolleen laajan elämäänsä ja tuotantoaan käsittelevän arkiston sekä monipuolisen valokuva-arkiston. Museossa on myös pienempiä, yksityishenkilöiden lahjoittamia taiteilijaa koskevia arkistokokonaisuuksia. WAM kerää jatkuvasti tietoa Wäinö Aaltosen tuotannosta.

Asiasanat: